Browsing by Subject "sosiaalinen pääoma"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)School environments have become increasingly challenging due to segregation in cities, escalating social problems and multiculturisation. The challenges do not emerge only in classrooms but are also reflected more widely to the school communities and surrounding areas. The growing challenges raise a question whether a school’s role could be extended from an educational institution to a more versatile node of services that supports not only children’s learning but also all residents’ wellbeing and lifelong learning in the neighbourhood. In this study I examine a school’s local role in increasing social capital, sense of community, inclusion and trust in its neighbourhood and I analyse how a community building, where the school is placed, could take a supportive role in it. The thesis is a case study of a Finnish multicultural urban neighbourhood where a new community building was opened a few years ago. The community building houses a school, daycare, library, youth centre and social- and health services. I take an institutional approach in the study and I interview five institutional actors representing the school and the city. The study material consists of these interviews and of a recording given to me by one of my interviewee who had interviewed other school representatives before my study. In the analysis part, I use a case analysis method, which sheds light not only on the policies and functional practices of the school and the community building but also on the challenges they face. Even as one case study, the knowledge gained from it can be viewed in a wider context in order to understand the functioning of school communities and to take part in discussing the operational school environments. The main results of the study indicate that the interviewed school and city representatives perceive the school as a larger local actor rather than only as an educational institution. The representatives see that the school is an important actor in building sense of community, inclusion and trust in the wider neighbourhood and also believe that it reflects its conventions and values to the whole community. Central finding in the thesis is also the interviewees’ common view that the community building and its versatile services strongly support the school in delivering education, wellbeing and assistance for children, families and all residents of the community. The school and community building are also regarded as important domains of integration for the people with an immigrant background to the Finnish society. A school represents one the most central institutions of the society and it reaches whole families due to compulsory education. Therefore, it works as a natural platform for integrating services and assistance not only for children but also for adults. The main challenges that the school and community building face in its functioning and in creating a wider local role were mentioned to be segregation with its negative side effects and policies made in the city level that do not fit as such to the neighbourhood’s local context. This study takes part in the discussion of segregation in cities and growing spatial inequality with their negative impacts on people’s wellbeing and on equal opportunities. This negative trajectory will also lead to malfunctioning of cities and the wider society. The results of this study provide insights to the question, whether a community building as a concept could be a solution in school and spatial development and in urban neighborhood improvement. A community building that supports a school in taking a stronger local role and working as a node of services for education, hobbies, leisure and assistance can possibly improve people’s everyday lives and wellbeing in the whole society.
-
(2023)Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten kaupunkien tekemää yhteisö- ja osallisuustyötä. Kaupungit ovat toteuttaneet jo useiden vuosikymmenien ajan erilaisia asukkaiden aktivoimiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen tähtääviä projekteja, ja yhteisöllisyyden edistäminen on yleinen tavoite kaupunkien strategioissa. Strategiatasolla yhteisön ja yhteisöllisyyden käsitteet esiintyvät kuitenkin heikosti konkretisoituina. Lisäksi yhteisöllisyys oletetaan usein yksiselitteisen myönteiseksi ilmiöksi, vaikka alueellisen yhteisöllisyyden kääntöpuolena saattaa esiintyä esimerkiksi paikallista kontrollia, leimaamista ja syrjimistä. Kaupunkien yhteisöhankkeiden tavoitteiksi on määritelty mm. asuinalueen sosiaalisen koheesion edistäminen sekä asukkaiden mielialan kohentaminen erilaisten tapahtumien ja projektien kautta. Aiemmissa tutkimuksissa yhteisöhankkeita on kuitenkin tutkittu myös poliittisemmasta näkökulmasta. Yhteisöhankkeissa on nähty kiinnekohtia mm. kommunitarismia suosineeseen ”kolmannen tien” politiikkaan. Kommunitarismille ja kolmannen tien periaatteille tyypillisiä piirteitä ovat esim. puhtaasti valtiollisten ratkaisumallien sivuuttaminen ja moraalisesti vastuullisten paikallisyhteisöjen ennallistaminen. Kriittisen näkökulmasta paikallisyhteisöjen aktivointi on tulkittu yhteiskuntapoliittiseksi keinoksi, jolla on arvostelijoiden mukaan pyritty korvaamaan valtiollista sosiaalipoliittista järjestelmää. Tutkielmassa on analysoitu kaupunkien yhteisö- ja osallisuustyöstä vastaavien hankeasiantuntijoiden ajatuksia yhteisöllisyydestä ja sen mahdollisuuksista. Tutkimuskysymykseni ovat :1) Miten yhteisöllisyyttä nähdään syntyvän ja 2) millaisia vaikutuksia yhteisö- ja osallisuustyöllä halutaan tuottaa? Avaan työssäni sitä, mitä yhteisöllisyys haastatelluille hankeasiantuntijoille merkitsee, minkälaisiin ongelmiin yhteisöllisyyden pitäisi toimia ratkaisuna ja millä tavalla yhteisöllisyys nämä ongelmat ratkaisisi. Aineisto koostuu viidelle eri suomalaiskaupungille työskentelevien hankeasiantuntijoiden puolistrukturoiduista teemahaastatteluista (n=8), jotka on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Analyysi nojaa affektiivisen kansalaisuuden (affective citizenship) käsitteeseen, joka kuvaa sitä tapaa, miten affektit ja kansalaisuus yhdistyvät biovaltaan ja hallinnallisuuteen. Kansalaisia saatetaan esimerkiksi rohkaista tuntemaan kiitollisuutta ja uskollisuutta kansakuntaa kohtaan ja toisten tunteiden oikeutus saatetaan tunnustaa enemmän kuin toisten. Analyysin tukena on käytetty myös yhteisön ja sosiaaliseen pääoman käsitteisiin liittyviä teorianäkökulmia sekä Mark Granovetterin (1973) heikkojen siteiden teoriaa. Tutkimustulosten mukaan kaupunkien yhteisö- ja osallisuustyötä voi tulkita affektiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Hankkeilla tavoitellun yhteisöllisyyden kautta toivotaan tietynlaista kansalaisuutta, jossa hankealueiden asukkaat huomioisivat yhteisön paremmin omassa käytöksessään ja toiminnassaan. Yhteisöllisyyden ajatellaan tuottavan alueille turvallisuuden tunnetta, sosiaalista kontrollia ja luottamusta asukkaiden kesken. Luottamuksen lisäämistä voidaan tulkita myös sosiaalisen pääoman ja asukkaiden välisien heikkojen siteiden lisäämisenä. Yhteisöllisyyden ajatellaan johtavan parempiin väestösuhteisiin ja sujuvampaan kanssakäymiseen paikallisesti. Lisäksi yhteisöllisyyden ajatellaan lisäävän asukkaiden omistajuutta alueisiinsa. Omistajuus puolestaan ilmenisi aktiivisena osallistumista alueen asioiden hoitoon ja haluna pitää alueesta huolta. Yhteisöllisyydellä pyritään siis aktiivisemman ja alueeseensa sitoutuneemman kansalaisuuden edistämiseen. Tutkimustulosten perusteella kaupunkien yhteisöhankkeilla ei nähdä edellytyksiä rakenteellisten ongelmien korjaamiseen, mutta yhteisöllisyydellä nähdään haastatteluaineiston perusteella mahdolliseksi lisätä rakenteellisten ongelmien seurauksista kärsivien asukkaiden psykososiaalista hyvinvointia. Tutkimustulokset tekevät näkyväksi yhteisötyön suunnitteluun vaikuttavia premissejä, mikä mahdollistaa kaupunkien yhteisö- ja osallisuustyötä ohjaavien taustaolettamien kriittisen arvioinnin.
Now showing items 1-2 of 2