Browsing by Subject "sosiaalis-kognitiivinen urateoria"

Luonnontieteiden, matematiikan, teknologian ja tekniikan aloilla on kansainvälisesti työvoimapula pätevistä työntekijöistä. Ennusteiden mukaan korkeasti koulutettujen luonnontieteiden osaajien tarve työpaikkojen näkökulmasta tulee kasvamaan. Jotta työelämän tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan, tulisi luonnontieteellisiltä aloilta valmistuneiden määrän kasvaa. Suomessa matematiikan, fysiikan ja kemian ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kuitenkin laskenut. Yhä harvempi nuori on kiinnostunut luonnontieteelliselle alalle liittyvästä urasta ja valitsee kemian korkeakouluopinnot. Jotta työelämän tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan sekä ymmärtämään syitä, miksi nuoret eivät hae opiskelemaan kemiaa, tarvitaan tietoa opiskelijoiden uravalintaan vaikuttavista tekijöistä sekä valintaperusteista. Kemian uravalinnan vaikutustekijöitä analysoitiin tässä tutkimuksessa sosiaalis-kognitiivisen urateorian avulla. Sosiaalis-kognitiivisen urateorian mukaan yksilön uravalintaa ohjaa erilaiset henkilökohtaiset tekijät sekä ympäristötekijät. Valintaperusteita analysoitiin kehittämää relevanssimallia hyödyntäen. Mallia ei ollut aiemmin hyödynnetty kemian uravalinnan tutkimuksessa, joten relevanssia sovellettiin kemian uravalinnan valintaperusteisiin. Mallin mukaan relevanssia voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista, jotka voidaan jakaa henkilökohtaiseen, yhteiskunnalliseen ja ammatilliseen tasoon. Tämän tapaustutkimuksen päätutkimuskysymyksinä olivat: mitkä tekijät ovat vaikuttaneet valintaan opiskella kemiaa Helsingin yliopistossa kemian ensimmäisen vuoden opiskelijoiden keskuudessa sekä miksi opiskelijat ovat valinneet kemian opinnot? Tutkimuskohteena olivat kemian sekä matematiikan, kemian ja fysiikan aineenopettajan kandiohjelmien ensimmäisen vuoden opiskelijat vuosina 2020 ja 2021 (N=75). Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko valintaperusteilla sekä vaikutustekijöillä sukupuolieroja. Tutkimuksen avulla pyrittiin ymmärtämään, miten tekijät ovat vaikuttaneet kemian uravalintaan. Tutkimusmenetelmänä oli kyselylomaketutkimus. Analyysimenetelminä olivat kuvaileva tilastoanalyysi, t-testi sekä laadullinen teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tulokset osoittivat, että opiskelijat olivat valinneet kemian opinnot, koska kokivat kemian olevan merkittävä tieteenala, tarjoavan monia mahdollisuuksia, olevan läsnä jokapäiväisessä elämässä, kiinnostavana tieteenalana, tärkeänä alana elinkeinoelämässä sekä koulutusohjelman sisäänpääsyn helpoksi. Valintaperusteita nousi jokaiselta relevanssin tasolta, mutta erityisesti yhteiskunnallinen taso ja ammatillinen taso korostuivat tuloksissa. Opiskelijoiden valintaan opiskella kemiaa vaikuttivat henkilökohtaisista tekijöistä kiinnostus tieteenalaa kohtaan ja minäpystyvyys sekä ympäristötekijöistä kemian opettaja. Sukupuolella ei tulosten mukaan ollut vaikutusta kemian uravalintojen valintaperusteisiin eikä vaikutustekijöihin. Yleisimmät perustelut kemian uravalinnan vaikutustekijöille olivat henkilökohtaisista tekijöistä henkilökohtainen kiinnostus ja hyvä minäpystyvyys sekä ympäristötekijöistä kemian opiskelu varavaihtoehtona. Suomessa kemian uravalinnan tutkimusta on tehty vähän. Tutkimuksella saatiin tarpeellista ja ajantasaista tietoa Helsingin yliopiston opiskelijoiden kemian uravalinnasta. Tutkimuksessa hyödynnetty relevanssimalli osoittautui soveltuvaksi kemian uravalinnan valintaperusteiden tutkimukseen. Tutkimuksen avulla saatiin uutta tietoa yhteiskunnallisen näkökulman vaikutuksista uravalintaan.