Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "stereotypiat"

Sort by: Order: Results:

  • Eerikäinen, Kiia-Riina (2024)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan mediayhtiö BBC:n uutisartikkeleissa muodostettua representaatiota afgaaninaisesta konfliktitilanteessa vuoden 2021 loppupuoliskolla. Uutisointi Afganistanin konfliktista saavutti huippukohtansa elokuussa 2021 Talibanin astuttua jälleen valtaan. Kansainvälinen yleisö tuntee konfliktin pitkälle median esitystapojen kautta. Afgaaninaisen tila mediassa on rajattua. Naisten mahdollisuudet mediassa esiintymiseen riippuu aiheen viestinnällisen kysynnän lisäksi myös erilaisista poliittisista ja kulttuurisista rajoitteista. Olemassa olevan mediatilan luonteeseen vaikuttavat osittain viestimen arvot ja tavoitteet. Uhriuden tila muodostuu usein kehittyvien valtioiden naisia kuvaavaksi viitekehykseksi konfliktien yhteydessä, mikä kieltää heidän toimijuuttaan ja monipuolisen naiskuvan esittämisen. Konfliktien naiskuvia on hyödynnetty erilaisten symbolisten ja poliittisten merkitysten viestimiseksi yleisölle. Afgaaninaisen mediatilaan astumisen taustoja ja mahdollisuuksia arvioidaan kirjallisuuden avulla, joka tarjoaa näkökulmia median yhteiskunnallisen aseman, sukupuolen voimadynamiikan ja afgaaninaisen kohtaaman eriarvoisuuden ymmärtämiseksi. Aineistoon valituille BBC:n artikkelien teksti- ja kuvaosuuksille suoritetaan laadullinen sisällönanalyysi tarkastelemaan ja analysoimaan uutisoinnin luonnetta ja afgaaninaisen representaatioita tarkemmin. Tutkimuksen aineisto on rajattu koskemaan uutisointia konfliktin puhkeamistilanteesta ja siitä viisi kuukautta eteenpäin. Uutisointi afgaaninaisista valitun ajanjakson sisällä keskittyy näiden ruumiillisuuteen ja kokemuksiin tilassa, joka on tiukasti rajoittunutta ja valvonnan alaista. Vaikka ajallisesti suppean aineiston voidaan nähdä edustavan hyvin rajallista uutisointia konfliktin puhkeamisen jälkeisestä tilanteesta maassa ja naisen representaatiosta, voi siinä nähdä merkkejä pyrkimyksistä monipuolisen naiskuvan rakentamiselle. Artikkeleissa esiintyneet naiset ovat erilaisista taustoista ja erityyppisiä toimijoita. Aineiston ja teorian pohjalta muodostuu lopulta viisi eri teemakokonaisuutta, jotka nimetään vallan, kehojen ja transnationaalisiksi tiloiksi sekä toiseuttamiseksi ja vastarinnaksi. Teemaluokissa tiivistyvät ne aihepiirit, joiden mukaan afgaaninaista tavallisesti käsitellään mediassa. Samalla muodostuu kuva siitä tilallisesta todellisuudesta, jossa afgaaninainen pääsee osallistumaan mediaan. Monipuolisen naiskuvan ja konfliktisensitiivisen uutisraportoinnin muodostamisen yhteydessä käsillä on mielenkiintoinen poliittinen tasapainottelu, jonka yhtenä merkityksenä voidaan nähdä myös aikaisemmista stereotypioista irtaantuminen. Median uutisointityyleihin liittyy kuitenkin vahvasti se, miten asioita on käsitelty aikaisemmin. Representaatioiden laajempaa merkitystä pohdittaessa voidaan esittää kysymys siitä, mikä on kyllin hyvä representaatio ja onko sitä mahdollista luoda, jos siihen liittyy edes osittain toisen puolesta puhuminen.
  • Lappalainen, Pinja (2020)
    Tavoitteet. Jo pitkään on kiinnitetty huomiota sukupuolieroihin niin matematiikan osaamisessa kuin matemaattisille aloille hakeutumisessakin. Sukupuolierojen taustalla saattavat vaikuttaa muiden tekijöiden ohessa yksilöiden uskomukset matematiikasta. Matematiikan sukupuolistereotypiat, eli se kenen uskotaan tekevän matematiikkaa, voivat vaikuttaa yksilön minäkäsitykseen, eli siihen kuinka vahvasti hän yhdistää itsensä matematiikkaan. Kiinassa, jossa matematiikan osaaminen on maailman huippua, sukupuolieroja on havaittavissa niin osaamisessa kuin työelämässäkin. Pääkaupungissa Pekingissä toimii huono-osaisille siirtolaislapsille suunnattu yläkoulu Dandelion School. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Dandelion-koulun seitsemäsluokkalaisten matematiikan minäkäsitystä ja sukupuolistereotypioita matematiikasta ja matemaatikoista. Näitä uskomuksia arvioitiin siitä näkökulmasta, minkälaisia yhteyksiä niillä on keskenään ja ilmeneekö niissä eroja sukupuolten ja matematiikan opetuksen tasoryhmien välillä. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin Pekingissä Dandelion School -yläkoulussa syyskuussa vuonna 2019. Tutkimukseen osallistuivat kaikki koulun seitsemännen luokan oppilaat (n = 157). Aineisto kerättiin matematiikan oppitunneilla toteutetulla kyselyllä, joka koostui täytettävästä kysymyslomakkeesta ja piirustustehtävästä. Aineistoa analysoitiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla sekä khiin neliö -testillä ja Kruskal–Wallisin testillä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa nousivat esiin erityisesti erot stereotypioissa matematiikan opetuksen tasoryhmissä edistyneempien ja heikompien tyttöjen välillä. Edistyneempien ryhmien tytöt yhdistivät muita vahvemmin matematiikan ja matemaatikot vastakkaiseen sukupuoleen. Heikompien tyttöjen ryhmässä puolestaan piirrettiin vähemmän stereotyyppisiä matemaatikkokuvia kuin muissa ryhmissä. Poikien joukossa ei havaittu samankaltaista vaihtelua tasoryhmien välillä kuin tytöillä. Ylipäätään pojat yhdistivät matematiikan enimmäkseen omaan sukupuoleensa ja matemaatikkokuvat esittivät usein miehiä. Seitsemäsluokkalaisten matematiikan minäkäsityksestä puolestaan ei tutkimuksen perusteella pystytä tekemään suuria johtopäätöksiä. Tutkimustulosten perusteella vastaajat eivät yhdistäneet itseään kovinkaan vahvasti matematiikkaan tai sitä vastoin lukemiseenkaan, joskin vastaukset painottuivat hieman enemmän lukemisen puolelle. Myöskään aiemman teorian mukaisesta kognitiivisesta konsistenssista matematiikan sukupuolistereotypioiden ja minäkäsityksen välillä ei toteutetussa tutkimuksessa saatu näyttöä.