Browsing by Subject "systemaattinen kirjallisuuskatsaus"

Kaupungistuminen on nopea ilmiö maailmanlaajuisesti. Kaupungistuminen johtaa myös muutoksiin maankäytössä, mikä usein näkyy kaupunkien tiivistymisenä viherrakenteen kustannuksella. Viherrakenteen ilmalaatuun liittyvistä vaikutuksista on tehty paljon tutkimusta, mutta tutkimuksien tulokset aiheesta ovat ristiriitaisia. Maisterintutkielma käsittelee viherrakenteen vaikutuksia ilmanlaatuun kaupungeissa. Työ pyrkii kartoittamaan mitkä taustalla olevat tekijät vaikuttavat viherrakenteen ilmanlaadullisiin seurauksiin. Lisäksi työ tarkastelee voiko tuloksia soveltaa suomalaiseen kaupunkisuunnitteluun ja jos voi niin millä tavoin. Tutkielma suoritetaan käyttäen systemaattista kirjallisuuskatsausta, joka tiivistää ja arvioi jo valmiina olevaa tutkimusaineistoa sekä kartoittaa epävarmuusalueita. Kokoavan tutkimuksen avulla voidaan selvittää ovatko tutkimusten tulokset esimerkiksi yhteneviä sen osalta, että viherrakennetta kannattaa integroida kaupunkeihin ilmaa puhdistavan vaikutuksen takia Tutkielman aineistona toimii hakulausein sekä sisäänotto- ja poissulkukriteerein huolellisesti ja kriittisesti valitut tieteelliset tutkimukset. Tutkielmaan valikoitui 51 alkuperäistutkimusta. Aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella asioiden välisiä yhteyksiä, yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Valikoidut tutkimukset koottiin tiivistetysti taulukkoon tutkimuksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Aineiston sisällönanalyysin perusteella käy ilmi, että viherrakenteen vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun on pääosin positiivinen. Neljännes tutkimuksista viittaa siihen, että sillä voi olla myös ilmanlaatua heikentäviä vaikutuksia. Erityisesti viherseinillä ja -katoilla havaitaan eniten ilmanlaatua parantavia ominaisuuksia. Toiseksi tulevat puut, pensaat ja nurmi, ja kolmanneksi suuremmat viheralueet kuten metsät ja puistot. Viherseinät ja -katot aiheuttavat vähiten haitallisia vaikutuksia, kun taas suurimmat haitat liittyvät puihin, pensaisiin ja nurmikkoon. Tulosten vaihtelevuus johtuu erilaisista tutkimusmenetelmistä, tutkimusajankohdista, ilmastollisista olosuhteista, vuodenaikojen vaihtelusta, ilmansaastepitoisuuksista alueella, vuorokaudenajoista, kasvuston sijainnista, viherrakennetyypistä sekä kasvilajeista. Tulosten soveltaminen suomalaiseen viherrakentamiseen on haastavaa, sillä tutkimusten ilmasto-olosuhteet eroavat merkittävästi Suomen oloista. Samankaltaisiin suomalaisiin olosuhteisiin valikoitujen tutkimusten mukaan viherkattojen ja puistojen suosiminen kaupunkirakenteessa, metsien säilyttäminen vilkkaampien teiden varrella ja viherseinien hyödyntäminen katujen varsilla voivat osittain parantaa ilmanlaatua.