Browsing by Subject "talvi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2022)Tässä työssä on tutkittu Euroopan ja Pohjois-Atlantin talvi-ilmaston muuttumista 30-vuotisjaksojen 1961–1990 ja 1991–2020 välillä. Aineistona on käytetty Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kehittämää ERA5-uusanalyysidataa, jossa on assimiloitu havaintoja sääennustusmallin tuottamaan alkuarvauskenttään. Karttakuvat on piirretty niin ikään ECMWF:n kehittämällä ohjelmistolla, Metviewillä. Lämpötilan muutoksen pystyleikkauskuvan piirtämiseen on puolestaan käytetty Pythonin numpy- ja matplotlib.pyplot -kirjastoja. Työssä on tarkasteltu ilmanpaineessa, suihkuvirtauksessa, lämpötilassa, pystyliikkeissä, kosteudessa ja sademäärässä tapahtuneita muutoksia. Ennen varsinaisia tuloksia tutkielmassa on selitetty meteorologisiin suureisiin liittyvää fysikaalista teoriaa: miten paine, lämpötila ja tiheys ovat riippuvaisia toisistaan, kuinka geostrofinen tuuli syntyy sekä mitkä tekijät vaikuttavat sateen syntyyn. Kaikissa tarkasteltavissa suureissa on havaittu muutoksia. Lämpötilat ovat nousseet lähes koko Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueella: eniten Pohjois-Euroopassa ja Pohjoisella jäämerellä sekä vähemmän Etelä-Euroopassa. Ilmanpaine on noussut Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Atlantin pohjoisosassa sekä laskenut Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Atlantin eteläosassa. 250 hPa:n painepinnan Pohjois-Atlantin keskimääräinen suihkuvirtausmaksimi on voimistunut ja liikahtanut hieman pohjoisemmaksi. Sademäärät ja ilman sisältämän vesihöyryn määrä ovat kasvaneet Pohjois-Euroopassa ja pienentyneet Etelä-Euroopassa. Nousu- ja laskuliikkeet ovat monin paikoin voimistuneet. Muutosten tilastollisen merkitsevyyden tutkimiseen on käytetty Studentin kaksisuuntaista t-testiä. Alatroposfäärin lämpötilan muutos on eniten tilastollisesti merkitsevä, mutta muidenkin suureiden muutoksissa tilastollista merkitsevyyttä havaittiin laajalti. Tämä on loogista, sillä lämpötilan muutokset ovat kytköksissä myös muiden suureiden muutoksiin. Aiheesta on tehty myös aiemmin tutkimuksia, joiden tulokset ovat pääosin yhteensopivia tämän työn tulosten kanssa. Ainoastaan 500 hPa:n painepinnan geopotentiaalikorkeuden trendissä oli pientä eroavaisuutta. Tässä tutkielmassa muutosten tilastollinen merkitsevyys oli suurempaa kuin aiemmissa tutkimuksissa.
-
(2024)Kaupunkien virtavedet ovat tärkeä osa kaupunkiympäristöä. Ihmistoiminta ja vettä läpäisemätön maanpinta vaikuttavat kuitenkin veden laatuun, ja ilmastomuuttujat säätelevät kuormituksen mekanismia ja määrää. Kylmätalvisilla alueilla muutokset ilmasto-olosuhteissa luovat vesiin vuodenaikaisvaihtelua. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tätä vaihtelua kaupunkiympäristössä. Näytteitä kerättiin seitsemästä pääkaupunkiseudun virtavedestä talven, kevään ja alkukesän 2023 aikana. Kentällä vesistä mitattiin sähkönjohtokyky, lämpötila ja pH, ja laboratoriossa määritettiin kiintoaineen ja liuenneen aineen määrä, veden väri sekä ravinnepitoisuudet. Piilevänäytteistä valmistetuista kestopreparaateista tunnistettiin jokaisesta 500 piileväyksilöä. Aineistoon lisättiin myös ilmastotiedot. Ajallisia muutoksia tarkasteltiin kuvaajien avulla, ja muuttujien välisiä yhteyksiä R studiossa Spearmanin korrelaatiokertoimen, yleistetyn lineaarisen sekamallin, pääkomponenttianalyysin sekä redundanssianalyysin avulla. Tutkimusjakso voitiin jakaa kylmään ja lämpimään kauteen. Kylmällä kaudella vaihteleva sademäärä ja lumiolosuhteet olivat yhteydessä veden korkeaan sähkönjohtokykyyn ja nitraattipitoisuuteen, minkä lisäksi veden fysikaalis kemiallinen laatu vaihteli runsaasti. Talvi- ja kevättulvat vaikuttivat tähän merkittävästi. Lämpimän kauden aikana muutokset olivat vähäisiä, ja ne olivat yhteydessä erityisesti ajoittaisiin vesisateisiin. Piileväyhteisössä lajirunsaus oli suurimmillaan kylmällä kaudella, mutta lajiston similariteetti vaihteli alueellisesti merkittävästi. Lämpimällä kaudella muutokset olivat yhtenäisempiä. Piilevälajiston muutokset olivat yhteydessä veden fysikaalis-kemialliseen vaihteluun, erityisesti veden nitraattipitoisuuteen, joka oli suurimmillaan kylmän kauden aikaan. Pääkaupunkiseudun kaupunkien virtavesien vuodenaikaisseurantaa on tehty hyvin vähän, ja tulokset luovat tärkeän vertailukohdan tulevaisuuden tutkimuksille. Jatkossa tutkimusta tulisi suorittaa kaikkina vuodenaikoina ja useamman vuoden ajan. Piilevien osalta tutkimus avaa keskustelun uudelle tutkimussuunnalle, jossa piilevien avulla voitaisiin tarkastella virtavesiä myös kylminä aikoina. Jatkuvalla ja monipuolisella seurannalla voidaan edistää kaupunkien virtavesien hyvinvointia.
Now showing items 1-2 of 2