Browsing by Subject "tapaustutkimus"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2021)The goal of the Helsinki City Strategy for years 2017–2021 has been to make Helsinki the most functional city in the world. Strategy of functionality aim to improve economic attractiveness and competitiveness in Helsinki as one of its main objectives. In academic literature, regional competitiveness is connected to a wide range of different factors. However, common for many theories is an underlying idea of companies benefitting from functioning as part of a wider regional system. These benefits may relate a to better availability of labour and other specialized inputs but above all, to companies being able to make use of the knowledge located in the region. Company’s ability to utilize knowledge is linked especially to developing innovations that improve production. For cities, motivation to improve competitiveness lies in questions of employment and welfare. It can be linked to a development in which globalization and post industrialization have together led to a situation, where cities are considered to be competing on resources. This development can also be seen in a change in the role of city governments. In so called entrepreneurial cities, governments function as active agents aiming to mould cities into favourable platforms for entrepreneurship. However, despite the fact that companies are located in regional system they automatically do not have access into the benefits, such as knowledge. This brings importance to the networks of regional actors and to the manner of how they communicate through these networks. Academic literature gives evidence to an idea that besides examining only the dynamics between urban governments and companies, there should be research placed on how public and private actors exchange knowledge and how that interactions is experienced. The aim of this theses is to examine the interaction between a city and its entrepreneurs as one factor of a regional economic system. The knowledge gained is also hoped to benefit the city of Helsinki in developing its services. The research is done by examining the role of cities in entrepreneurship and the interaction between a city and its companies. Methodological perspective of this thesis is a case study. The case comprises the interaction that takes place in the permission and advisory services of the city of Helsinki, between the city of Helsinki and six private companies from the field of tourism and services. Helsinki City Strategy and one more economically profiled document are used to shed light to the role of urban government from the city of Helsinki point of view. Company perspective is gained from semi structured themed interviews with entrepreneurs, that have been clients of previously mentioned services of the city of Helsinki. Both documents and interviews are analysed by performing a theme analysis. From the entrepreneurship point of view, the current situation of the city of Helsinki aligns with the theory of an entrepreneurial city. Knowledge that companies need is mainly related to being able to understand what rules and structures effect their ability to function as a part of urban environment and to plan and implement ideas. Companies and the city of Helsinki share a common goal of building high quality urban environment that benefits all involved. However, there are also some identified challenges caused for example by different operating speed and difficulties in finding relevant information and knowledge. In general, knowledge accessibility appears to be one of the key factors in successful interaction between companies and the city. According to the results, knowledge accessibility is related to the ability to understand the structure of the city’s network of knowledge and actors. In addition to that, the type and quality of interaction is also considered important. How companies experience the interaction is related to how well the network is known and how fast the right people will find each other. Interaction that is defined by discussion and communication is viewed as effective and entrepreneur friendly. Based on the interviews there is evidence that effectivity of interaction might effect companies’ ability to run business and implement new ideas. To sum up, for companies good advising is considered to mean fast and clear answers, promoting to mean conversation, and enabling entrepreneurship to mean that companies are allowed to develop their businesses to meet the needs of their clientele. Hence, it seems important to remember that in addition to supporting the creation of innovation it is also important that efficient governance enables companies to implement their ideas.
-
(2020)Researching the development of transport networks and regional impacts of transport networks have a strong tradition in geography research tradition. Research into conflicts in land use is also an important part of geographical research. Conflicts often occur in designing of large infrastructure projects, especially if projects are planned for urban areas and the built environment. Successful handling and resolution of planning conflicts are often essential factors not only from the point of view of the implementation of projects, but also from the point of view of their perceived legitimacy. Planning conflicts may not be clear and predictable, but also complex and multilateral, and those involved in the conflict may not necessarily play only one role during the conflict. This master's thesis examined the conflicts in planning of a large infrastructure project in Vantaa – the Ring Rail Line. The structure of the study is a case study because it examines one specific phenomenon and the factors associated with this phenomenon. In particular, the aim was to examine how the conflicts originated, what they were like in nature and in their involvement, and how they were resolved. The research perspective was the view of the planners who worked for the City of Vantaa and thus became involved in conflicts that occurred in the design of the Ring Rail Line. The view of the Vantaa-based planners was chosen as a research perspective because they supposedly had the most extensive experience of conflicts in the planning process of the Ring Rail Line at different stages of the project, at local, regional and national level. Simultaneously, the research perspective became a Vantaa-based one. The research material consisted primarily of project planning documents, news and other media material related to the project, and interview material produced by semi-structured thematic interviews targeted at selected planners. The theoretical framework for research consisted in particular of conflict theories related to land use planning and general planning theories. Written research material was processed and analyzed by theoretically controlled content analysis, mirroring the research data into a theoretical framework. The interview material was categorized and analyzed accordingly. This allowed conclusions to be drawn from the material on the basis of a theoretical framework and to form an understanding of the conflicts at different stages of the project and the nature and those involved in the conflicts. The research data was categorized using John Agnew's place theory. The material was categorized according to the perceptions of those involved in the conflicts in relation to the target area, significance and potential of the Ring Rail Line. The categorization was substantially complemented by interview material and direct quotes from interviewees. Through the interview material, the viewpoint of the planners was strongly expressed in accordance with the chosen research perspective. Based on categorization and theory-controlled content analysis, it was found that there were four main or most important conflicts in the planning process of the Ring Rail Line. These were the conflict between the cities of Helsinki and Vantaa over the urban structure, the conflict between the City of Vantaa and other municipalities over the growth machine, the conflict between the City of Vantaa, the Finnish state and Finavia over power and interests, and the conflict between the City of Vantaa and the residents over commitment to a place. The four conflicts were not isolated of each other, but all had some similar characteristics and those involved were also partly the same. The analysis of the data also showed that the parties involved in the conflicts also formed a loose strategic alliance with each other, whose members were in turn cooperating and alternately in conflict with each other. A common feature of the consortium was to get the Ring Rail Line implemented, even though there were occasional disagreements about the objectives and significance of the project.
-
(2023)Monipaikkaisuus on ollut ilmiönä olemassa jo pitkään, mutta se on noussut keskusteluun Covid-19-pandemian seurauksena. Monipaikkaisuudella ei ole yhtenäistä teoreettista kehystä, mutta yksinkertaisuudessaan monipaikkaisuus on yksilön elinpiirin ulottumista kahteen tai useampaan paikkaan. Monipaikkaisuus on herättänyt keskustelua erityisesti kuntakentällä, sillä yksilöiden ja organisaatioiden liikkuvuuden dynamiikan vaikutukset esimerkiksi kuntatalouteen ovat olleet epäselviä. Kuntakentän monipaikkaisuuskeskustelu kiinnittyy erityisesti kuntatalouteen, verotukseen ja elinvoimaan, mutta myös sosiaalinen kestävyys ja osallisuus yhdistyvät kunnan monipaikkaisuustyöhön. Tutkielmassani tarkastelin Iitin viranhaltijoiden näkemyksiä kunnan monipaikkaisuudesta. Tarkoituksenani oli selvittää, minkälaisen merkityksen kunnan strategia antaa monipaikkaisuudelle, ja minkälaisena tämä merkitys siirtyy viranhaltijoiden tulkinnan kautta konkretiaan. Aineistona tutkielmassa käytin Iitin vuosien 2022-2025 kuntastrategiaa sekä kolmen viranhaltijan kanssa tehtyjä puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Lähestymistapana käytin tulkitsevaa diskurssianalyysiä, jossa pyrin pääsemään tekstin semanttisten merkitysten ohi tekstin eri osien tarkasteluun, jotta pääsisin tulkitsemaan tekstistä erilaisten sosiaalisten todellisuuksien rakentumista. Tulkitsin aineistostani kaksi diskurssia: monipaikkaisuus kunnan resurssina sekä monipakkaisuus yksilön vapautena. Diskurssit lähestyvät monipaikkaisuutta eri näkökulmista. Monipaikkaisuus kunnan resurssina -diskurssi näkee monipaikkaisuuden kasvun työkaluna, kun monipaikkaisuus yksilön vapautena -diskurssi taas näkee monipaikkaisuuden liberalistisena ideologiana. Diskurssit ovat rinnakkaisia, mutta niissä on niin keskeisiä kuin sisäisiä ristiriitoja, jotka syntyvät erityisesti monipaikkaisten positioinnin kautta. Keskustelua käymällä ja kuntakentän monipaikkaisuuden tietoa tuottamalla monipaikkaisuustyötä voidaan kuitenkin suunnata vahvemmin elinvoimatyön tukemiseen.
-
(2020)Tämä tutkielma käsittelee tapaustutkimuksena tehtyä käytettävyystutkimusta, jonka kohteena oli Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalla käyttöönotettava Luukku-järjestelmä. Luukkujärjestelmällä tehdään yleisimpiä, käyttäjätunnusten ja käyttöoikeuksien elinkaarenhallintaan sekä työsuhteiseen ja palkitsemiseen liittyviä prosesseja. Käytettävyystutkimuksessa mitattiin opittavuutta, mekaanista tehokkuutta, muistettavuutta, tyytyväisyyttä ja virheiden määrää järjestelmässä. Kaikki viisi käytettävyystutkimuksessa ollutta tehtävää pyrkivät tuomaan esille järjestelmän yleisimmät toiminnot ja prosessit. Käytettävyystestaus rajattiin koskemaan ainoastaan esimiehiä. Käytettävyystutkimukset tehtiin Microsoft Teams-sovelluksella virtuaalisesti maailmalla vallitsevista, COVID-19 viruksen aiheuttamista poikkeusolosuhteista johtuen. Oletuksena lähdettäessä tekemään tutkimusta oli, että 90 prosenttia tutkimukseen osallistuneista henkilöistä suoriutuisi annetuista tehtävistä ja että kaikki tehtävän suorittaneet pystyisivät suoriutumaan ajallisesti tehtävien suorittamisesta nopeammin kuin aiempia käytössä olleita tapoja käyttäen. Ennen käytettävyystutkimusta haettiin optimaalinen tehokkuus toistamalla tutkimuksessa olleita tehtäviä vanhoilla toimintatavoilla sekä Luukku-järjestelmällä, kunnes tehtävän suorittamiseen kulunut aika ei enää merkittävästi nopeutunut. Käytettävyysongelmia löytyi tutkimuksessa kahdeksan kappaletta. Käytettävyysongelmat liittyivät näkymien skaalautuvuuteen, terminologiaan, hitaasti latautuviin taustatietoihin sekä linkkeihin. Käytettävyystutkimus virtuaalisesti onnistui verrattuna aiempiin kokemuksiin lähes yhtä hyvin. Jatkossa tehtäessä virtuaalisesti käytettävyystutkimuksia voisi vielä ottaa webkameran kuvan, jolloin pystyisi myös tarkastelemaan käyttäjien eleitä. Tämän avulla pystyisi vielä paremmin tarttumaan esimerkiksi hämmentäviin tai askarruttaviin tilanteisiin, josta käyttäjä ei välttämättä kerro puhumalla. Käytettävyystutkimuksen tulokset vahvistivat oletuksen, että tutkimukseen osallistuneet, tehtävän onnistuneesti suorittaneet suoriutuivat tehtävistä nopeammin kuin aiempia tapoja käyttäen, vaikka tutkimukseen osallistuneet käyttivät järjestelmää ensimmäistä kertaa. Ennen Luukku-järjestelmän kokonaisvaltaista käyttöönottoa tehdään 13 korjausta käyttöliittymään.
-
(2021)Tutkielman tarkoituksena on arvioida tietotekniikan käytön kognitiivisia vaikutuksia lukion fysiikan ja matematiikan opetuksessa. Tutkielma on pääasiallisesti kirjallisuuskatsaus, mutta siihen sisältyy myös haastatteluaineiston analyysi. Kirjallisuusosiossa selvitämme, millaisia toimenpiteitä Suomessa on lukiokoulutuksen digitalisaation suhteen tehty, ja pyrimme muodostamaan kokonaiskuvan digitalisaation nykytilasta. Lisäksi perehdymme tietotekniikan opetuskäyttöä käsittelevään kognitiivisen psykologian tutkimukseen. Määrittelemme oppimisen kognitiivisena prosessina ja käsittelemme tunnetilojen, motivaatiotekijöiden ja psykologisten perustarpeiden merkitystä sen kannalta. Seuraavaksi käymme läpi tutkimustietoa hakukoneiden, sähköisten tekstilajien, sähköisten oppimisympäristöjen ja symbolisen laskennan vaikutuksista muistin, luetunymmärtämisen, ongelmanratkaisun ja keskittymiskyvyn kaltaisiin kognitiivisiin toimintoihin. Myös tietotekniikan käytön sekä fysiikan ja matematiikan oppimistulosten välinen suhde on tutkielman kannalta keskeinen näkökulma. Kokeellisessa osiossa analysoimme tietotekniikan opetuskäyttöä koskevaa haastatteluaineistoa kirjallisuusosiossa käsiteltyjen havaintojen perusteella. Haastatteluaineisto koostuu viiden suomalaisen lukiossa työskentelevän fysiikan ja matematiikan opettajan haastattelujen yleiskielisistä litteroinneista. Analyysin tavoitteena on avata tutkimuskirjallisuudesta näkökantoja reaalimaailman luokkahuoneisiin. Lisäksi kuulemme opettajien subjektiivisia näkemyksiä digiloikan toteuttamisesta, onnistumisesta ja tulevaisuuden visioista. Tiivistämme tutkimuskirjallisuuden ja haastatteluaineiston pohjalta tekemämme havainnot viideksi nyrkkisäännöksi, joiden tavoitteena on tuoda tietotekniikasta opetustilanteisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa hilliten samalla sen haittavaikutuksia. Säännöissä korostuu erityisesti sähköisten oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen oikeaoppinen suunnittelu sekä niiden luokkahuonekäyttö. Nämä viisi sääntöä määrittelemme seuraavasti: 1. tuetaan opiskelijan itsesäätelyä, 2. luodaan valinnanvapauden illuusio, 3. rakennetaan osaamista jo perusasteella, 4. rajataan tietotekniikalle apuvälineen rooli, ja 5. vältetään digitalisaation pitämistä itseisarvona.
Now showing items 1-5 of 5