Browsing by Subject "ylioppilastutkinto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)The 2000s have seen major changes to the upper secondary school curricula and matriculation examinations, with subjects like sustainable development becoming increasingly topical. In addition to the changes in content, required thinking skills have changed over the years. There is now an increased emphasis on the application of knowledge rather than on memorising it. This master’s thesis investigates what kind of thinking skills are required in upper secondary school in relation to sustainability, particularly the food crisis, and what thinking skills students use. The different thinking skills and levels of knowledge required can be analysed according to Bloom's revised taxonomy. This is a classification system that can be used to determine the levels of thinking skills and knowledge required in test questions, for example. In contrast, the maturity of the answers and the thinking skills students convey can be classified using the SOLO taxonomy. The study analysed the thinking skills and knowledge levels required for the spring 2020 Finnish matriculation examination (geography examination food-crisis related task 6) according to Bloom's revised taxonomy. In turn, students' answers (n=130) to the task were analysed according to the SOLO taxonomy. The answers were classified according to their maturity into the SOLO categories that were best represented by the answers. The classification was based on factors such as the consistency of the responses and the number of perspectives addressed. The thinking skills required for the test question were comprehension and analysis. The answers mainly reached the level of the multi-structural and pre-transitional phase, i.e. only a small number of answers reached the level required by the task. The results suggest that a large proportion of students are not able to demonstrate in their responses the use of the required thinking skills, and many do not have the required level of knowledge of the content of sustainable development.
-
(2022)Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia ylioppilaskirjoitusten vanhoja pitkän matematiikan avaruusgeometrian tehtäviä vuosilta 2007–2018 ja selvittää, miten tehtävissä olisi voinut hyödyntää GeoGebraa. Lisäksi tarkoitus on selvittää, miten vanhat tehtävät olisivat ratkaistavissa nykyisessä sähköisessä ylioppilaskokeessa, ja toisaalta miten avaruusgeometrian osaamisen vaatimukset ovat muuttuneet ylioppilaskokeen sähköistymisen myötä. Tutkimuksessa käytiin läpi kaikki pitkän matematiikan ylioppilaskokeiden avaruusgeometrian tehtävät vuosilta 2007–2018. Tehtävät ratkaistiin GeoGebralla ja ratkaisuja verrattiin perinteisin menetelmin eli kynän, paperin ja laskimen avulla tehtyihin ratkaisuihin. Aineisto käytiin läpi tehtävä kerrallaan, ja tehtävät pisteytettiin asteikolla yhdestä kolmeen sen mukaan, miten GeoGebran käyttö vaikuttaa tehtävän ratkaisun vaativuuteen. Vuosina 2007–2011 suurimmassa osassa tehtävistä GeoGebran käyttö helpottaa ratkaisua jonkin verran tai merkittävästi. GeoGebra helpottaa esimerkiksi mekaanista yhtälönratkaisua, integrointia ja derivointia. Lisäksi GeoGebra helpottaa useiden vektori- ja avaruuskappaletehtävien ratkaisemista. Vuosina 2012–2018 pitkän matematiikan ylioppilaskokeiden B-osassa on ollut käytössä CAS-laskin. Näissä tehtävissä isoin ero GeoGebran ja perinteisen ratkaisun välillä on GeoGebran 2D- ja 3D-piirtoalueet, joilla voidaan piirtää tarkkojakin kuvia esimerkiksi avaruuskappaleista tai vektoritehtävistä. Osan tehtävistä pystyy ratkaisemaan kokonaan GeoGebran piirtoalueilla. Toisaalta useissa tehtävissä, joissa tehtävää ei pysty ratkaisemaan piirtoalueella, ratkaisun pystyy kuitenkin tarkistamaan piirtoalueiden avulla. GeoGebran käytöllä ei ole suurta merkitystä tehtävissä, jotka ovat soveltavampia ja joiden pääpaino on hahmottamisessa ja päättelyssä. GeoGebralla ei ole myöskään merkitystä tehtävissä, jotka vaativat käsitteiden ymmärtämistä ja soveltamista.
Now showing items 1-2 of 2