Browsing by Subject "yhdenvertaisuus"

Tutkielmassa tutkitaan, millaisiin kohtuullisiin mukautuksiin vammaisella henkilöllä on oikeus oppivelvollisuuden piiriin kuuluvassa maksuttomassa perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa. Tutkielman tuloksia voi hyödyntää myös muunlaisessa koulutuksessa. Tutkielma on lainopillinen. Tutkielmassa tarkastellaan yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä sekä oikeutta koulutukseen. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus koulutukseen. Yhdenvertaisuudessa ja syrjimättömyydessä on kysymys ihmisarvosta, ja ne ovat perustavanlaatuisimpia perus- ja ihmisoikeuksia. Myös oikeus koulutukseen on perustavanlaatuinen perus- ja ihmisoikeus. Sen toteutuminen vaikuttaa useiden muiden oikeuksien toteutumiseen, ja sillä on yksilön ylittävä, yhteiskunnallinen vaikutus. Suomi on ratifioinut yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista vuonna 2016. Yleissopimus perustuu vammaisuuden ihmisoikeusmallille, jonka mukaan vammaisuus on seurausta sellaisesta vuorovaikutuksesta vammaisten henkilöiden ja asenteista ja ympäristöstä johtuvien esteiden välillä, joka estää näiden henkilöiden täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Ihmisoikeusmalli tunnustaa vammaisuuden yhteiskunnan luomaksi rakenteeksi ja vain yhdeksi osaksi henkilön identiteettiä. Ihmisoikeusmalli ohjaa yhteiskuntaa purkamaan asettamiaan esteitä. Sopimus tunnustaa oikeuden inklusiiviseen koulutukseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että vammaisuus ei voi olla perusteena sulkea vammaisia henkilöitä yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle. Vammaisilla henkilöillä on oikeus päästä yhdenvertaisesti muiden kanssa tavallisiin kouluihin, joissa on inklusiivista ja laadukasta koulutusta. Inklusiivisessa koulutuksessa yleisen koulutusjärjestelmän tulee vastata erilaisten oppijoiden tarpeisiin sen sijaan, että vammaisten henkilöiden tulisi mukautua yleiseen koulutusjärjestelmään. Sopimuksen mukaan vammaisille henkilöille on tehtävä kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi. Yhdenvertaisuuslaki asettaa viranomaiselle, koulutuksen järjestäjälle, työnantajalle sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajalle velvollisuuden tehdä kohtuulliset mukautukset. Oikeus inklusiiviseen koulutukseen edellyttää, että vammaisia henkilöitä varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan tarvittaessa yksittäistapauksessa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Mukautusten kohtuullisuutta arvioidaan vammaisen henkilön näkökulmasta. Mukautus on kohtuullinen, jos se saavuttaa tavoitteensa ja vastaa yksilöllisesti vammaisen henkilön tarpeisiin. Toisaalta mukautukset eivät saa aiheuttaa suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta niiden tekemiseen potentiaalisesti velvoitetulle toimijalle. Mukautukset ja niiden kohtuullisuus määrittyvät tapauskohtaisesti. Kohtuullisten mukautusten tekemiseen potentiaalisesti velvoitetun toimijan tulee käydä vuoropuhelua vammaisen henkilön kanssa ratkaisujen löytämiseksi. Kohtuullisilla mukautuksilla tavoitellaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Vammaisten henkilöiden moninaisuus ja kohtuullisten mukautusten tapauskohtaisuus tarkoittavat, että mukautukset voivat olla monenlaisia. Eri oppilaat saattavat tarvita erilaisia mukautuksia, vaikka kyse olisi samasta vammasta. Koulutuksen järjestäjän tulee käydä keskustelua vammaisen oppilaan ja tilanteesta riippuen vammaisen oppilaan huoltajien kanssa. Kohtuulliset mukautukset koulutuksessa voivat liittyä esimerkiksi koulumatkoihin, oppitunnin sijainnin vaihtamiseen, lisäajan antamiseen oppilaalle ja monisteiden tarjoamiseen vaihtoehtoisessa muodossa. Tutkielmassa pohditaan myös mahdollisia ongelmakohtia kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa. Koska mukautukset ovat tapauskohtaisia, toimijoille voi olla epäselvää, mikä heidän velvollisuutensa sisältö milloinkin on. Toimijan tulisi pystyä arvioimaan mukautusten kohtuullisuutta sekä itsensä että vammaisen henkilön kannalta. Olennaista on, käyvätkö vammainen henkilö ja toimija käytännössä keskenään aitoa vuoropuhelua. Oikeuden toteutumisen kannalta tietoisuuden lisääminen kohtuullisista mukautuksista on tärkeää.