Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Faculty of Law

 

Recent Submissions

  • Ikkala, Timo (2022)
    Tässä työssä käsitellään järjestöjen valitusoikeuden laajuutta ympäristöoikeudessa erityisesti metsästyslain ja kalastuslain mukaan. Varsinaisina tutkimuskysymyksinä tutkielmassa vastataan siihen, miten hyvin perustuslain 20 §:n mukainen osallistumisoikeuksien takaaminen käytännössä toteutuu kalastuslain soveltamisalalla ja millainen järjestöjen valitusoikeus on kalastuslain mukaisessa muutoksenhakuprosessissa verrattuna metsästyslain vastaavan sääntelyyn. Metsästyslakiin, kuten moniin muihinkin ympäristöoikeuden sektorilakeihin on lainsäädäntöä uudistettaessa lisätty säännökset järjestön oikeudesta hakea muutosta hallintopäätökseen, vaikka päätös ei välittömästi vaikuttaisikaan kohdistuisikaan järjestön etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen. Kalastuslaista vastaava järjestöjen valitusoikeutta koskeva erityissäännös puuttuu. Työssä vertaillaan, millaisiin lopputuloksiin sääntelyerot ovat oikeuskäytännössä johtaneet. Vertailussa on kalastuslain ja metsästyslain lisäksi oikeuskäytäntöä luonnonsuojelulain ja ympäristönsuojelulain soveltamisalalta siltä osin, kun asiassa on ollut kyse järjestön valitusoikeuden laajuudesta. Oikeuskäytännön perusteella järjestöjen valitusoikeus on yleisesti arvioituna laajentunut luonnonvara- ja ympäristöoikeudessa. Huomiota herättää kuitenkin, että verrattuna kalastuslakiin metsästyslain mukainen valitussääntely on oikeuskäytännössä johtanut selkeästi useammin siihen, että KHO on myöntänyt valitusoikeuden järjestölle. KHO on myös kumonnut useita riistahallinnon päätöksiä nimenomaan järjestöjen esittämien näkökohtien perusteella ja tehnyt useita merkittäviä linjaratkaisuita.
  • Heino, Julius (2022)
    Finlands regering har föreslagit till riksdagen att det synsättet på arbetsgivarbegreppet i relation till skatterätt bör ändras. Historiskt har Finland tillämpat det så kallade formella arbetsgivarbegreppet, och nu föreslår regeringen att Finland ska övergå till att använda det ekonomiska arbetsgivarbegreppet, vilket skulle harmonisera Finlands synsätt med omvärlden. Detta skulle innebära att bedömningen angående vem som är arbetsgivare skulle grunda sig på de gällande omständigheterna. De föreslagna ändringarna skulle innebära att ett finskt företag kunde anses utgöra arbetstagarens ekonomiska arbetsgivare, vilket skulle innebära att löneinkomsten är beskattningsbar i Finland. Syftet med förslaget är att skapa konkurrensneutralitet mellan arbetstagare som har hemvist i Finland och arbetstagare med hemvist i tredje länder, och att skapa konkurrensneutralitet mellan företag som utnyttjar utländsk arbetskraft och företag som ej gör det. De föreslagna lagändringarna skulle inte leda till en stor ökning av skatteintäkter, men skapar nya rapporteringsskyldigheter och en ökad administrativ börda för berörda parter. Forskningens syfte är att kartlägga de förslagna ändringarna i relation till deras mål.
  • Sinisalo, Eetu (2022)
    Suomessa on vuodesta 2021 lähtien ollut mahdollista, että aikaisemmin rajoitetusti verovelvollinen ulkomainen yhteisö luokitellaan tiettyjen ehtojen täyttyessä yleisesti verovelvolliseksi. Tuloverolain uudistuksessa yleisesti verovelvollisena pidetään ulkomaista yhteisöä, jos ulkomaisen yhteisön tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee Suomessa. Ulkomaisen yhteisön tosiasiallinen johtopaikka on paikka, jossa yhteisön tärkeimmät ylintä päivittäistä johtamista koskevat päätökset tehdään yhteisön hallituksen tai muun vastaavan päätöksentekoelimen toimesta, ottaen huomioon muut yhteisön organisointiin ja liiketoimintaan liittyvät olosuhteet. Kotimaista yhteisöverotuksen toimintaympäristöä on ollut tarve muokata laajemmin, koska tietyt kotimaisille yhteisöille suunnatut velvoitteet eivät suoraan sovellu sellaisenaan ulkomaisen yhteisön kohdalla, joka on yleisesti verovelvollinen. Tutkielmassa käydään läpi erilaisia velvoitteita, joita on luotu tosiasialliseen johtopaikkaan liittyen. Tarkoituksena on korostaa tilanteita, joissa kansainvälisen kaksinkertaisen verottamisen tai kokonaan verottamatta jättämisen riski on olemassa. Tutkielmassa käydään läpi aihealuetta Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja unionin oikeuden näkökulmasta. Tutkielmassa pyritään osoittamaan mahdollisen kansainvälisen veroriidan ratkaisuun liittyvät ongelmat, jos kaksi valtiota pitää samanaikaisesti kiinni oikeudestaan verottaa yhteisöä yleisesti verovelvollisena.
  • Harju, Joonas (2022)
    Maisterintutkielma käsittelee pääasiassa rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetun osingon lähdeverotusta koskevien säännösten uudistusta (HE 282/2018 vp). Uutta lähdeverojärjestelmää on sovellettu 1.1.2021 alkaen ja siinä implementointiin OECD:n TRACE-malli. Uudella lähdeverojärjestelmällä pyrittiin sekä parantamaan Verohallinnon tiedonsaantia että luomaan lähdeverojärjestelmä, jossa verosopimusten mukaiset edut myönnetään jo lähteellä. Kesällä 2021 hallintarekisteröidylle osakkeelle maksetun osingon lähdeverokantojen keskiarvo oli kasvanut 26 prosenttiin sen ollessa esimerkiksi vuonna 2020 vain 15 prosenttia. Tähän pohjautuen tutkimuksessa tarkastellaan uuden lähdeverojärjestelmän toimivuutta erityisesti EU-oikeudellisesta näkökulmasta arvioimalla sen suhtautumista pääomien vapaaseen liikkuvuuteen sekä palveluiden tarjonnan vapauteen. Vaikuttaa siltä, ettei uusi lähdeverojärjestelmä toimi vielä optimaalisesti, sillä verosopimusten mukaisten lähdeveroetuuksien saaminen jo osinkoa maksettaessa on hankaloitunut. Esimerkiksi verosta vastuussa olevan rekisteröityneen säilyttäjän ja osingon maksajan verovastuu lähdeveron alipidätyksestä on voinut johtaa siihen, ettei lähdeveroetuuksia ole uskallettu myöntää jo lähteellä, mikäli tilanteeseen on liittynyt epäselvyyksiä. Nämä ongelmat ovat ongelmallisia EU-oikeuden näkökulmasta. Ne saattavat kuitenkin liittyä lähdeverojärjestelmän käyttöönottoon ja ne saattavat kadota tai ainakin helpottua ajan kuluessa, kun järjestelmä tulee lähdeverotuksen osapuolille tutuksi ja se myös itsessään selkeytyy. Uusi lähdeverojärjestelmä esimerkiksi erilaisine standardointeineen on optimaalisesti toimiessaan potentiaalisesti tehokas ja hallinnolliselta taakaltaan kohtuullinen. Vaikka lähdeverojärjestelmän käyttöönotossa on ilmennyt ongelmia, vielä ei voida tehdä lopullisia päätöksiä järjestelmän toimivuudesta.
  • Peussa, Konsta (2022)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella maaperän saastumista virheenä. Aiheessa yhdistyvät ympäristövastuuseen kytkeytyvä maaperän suojelu ja siihen liittyvät varallisuusoikeudelliset kysymykset. Aihe on merkityksellinen, koska sopimusperusteinen korvausvastuu on ympäristövahinkolaissa rajattu sen soveltamisalan ulkopuolelle, minkä vuoksi myös saastuneeseen maaperään liittyvien virheiden korvausvastuun määrittymiselle ei ole selkeitä sääntöjä. Yleensä maaperän saastumiseen liittyvään korvausvastuuseen sovelletaan ympäristövahinkolakia, mutta jos korvausvastuu liittyy sopimussuhteeseen ei ympäristövahinkolaki sovellu rajoittavan soveltamisalasäännöksen vuoksi. Maaperän saastumiseen liittyvät sopimussuhteessa tapahtuvat virhetilanteet ovat ympäristövahinkolain rajoittavan soveltamisalasäännöksen vuoksi lainsäädännöllisesti harmaalla alueella, eikä lainsäätäjä ole ottanut asiaan kantaa lainvalmisteluaineistoissakaan. Tutkielmassa haetaan vastausta siihen, millaisissa tilanteissa korvausvastuu ympäristövahingosta voisi syntyä sopimuksen perusteella. Lisäksi selvitetään, mikä on sopimukseen perustuvan korvausvastuun ja ympäristövahinkolain suhde tämänhetkisen oikeustilan perusteella. Aihetta tarkastellaan myös oikeusvertailun kautta tarkastelemalla, miten korvausvastuu ympäristövahingoissa sopimustilanteissa on toteutettu muiden maiden oikeusjärjestelmissä, etenkin muissa Pohjoismaissa. Lopuksi otetaan vielä kantaa siihen, selkeyttäisikö tarkempi sääntely ja vastuiden jako maaperän saastumiseen liittyvien virheiden oikeustilaa.