Browsing by Author "Äijälä, Päivi"

Tässä työssä tarkastellaan Suomen sisäiseen kansainväliseen vero-oikeuteen liittyvää lakia ulkomaisten väliyhteisöjen osakkaiden verotuksesta eli väliyhteisölakia (1217/1994). Tarkastelun keskiössä on väliyhteisölainsäädännön valmistelu ja lain muuttamiseen liittyvä valmistelu Suomessa vuosina 1975-2018. Työ jakautuu lainvalmistelun ja etenkin verolainsäädännön valmistelun oikeushistorialliseen tarkasteluun ja väliyhteisölain kontekstuaaliseen tarkasteluun sekä väliyhteisölain valmisteluaineistojen empiiriseen tarkasteluun. Väliyhteisölain tarkoituksena on ehkäistä Suomen yhteisöverotuksen välttämistä matalan verorasituksen valtioihin perustettujen väliyhteisöjen avulla. Väliyhteisölain nojalla voidaan tietyissä laissa säädetyissä tilanteissa verottaa Suomessa yleisesti tai rajoitetusti verovelvollista tämän osuudesta väliyhteisön tuloon myös silloin, kun väliyhteisö ei ole tosiasiassa jakanut voittoa osakkailleen. Suomessa verotarkastuksissa on veroparatiisitoimintaan törmätty jo 1970-luvulta alkaen. Valtiovarainministeriö on asettanut vuonna 1975 toimikunnan valmistelemaan kansainvälisten yritysten verotukseen liittyviä lakeja. Toimikunta jätti mietintönsä vuonna 1979, mutta väliyhteisöjen osalta se ei vielä johtanut lain säätämiseen. Vuonna 1994 valtiovarainministeriö asetti Kansainvälisen verotuksen uudistamistyöryhmän, joka ensimmäisessä väliraportissaan ehdotti väliyhteisölain säätämistä. Väliyhteisölaki säädettiin työryhmän raporttiin pohjautuen, mutta valtiovarainvaliokunnassa tehtiin lakiehdotukseen vielä merkittävä toimialapoikkeuksia koskeva muutos, joka hyväksyttiin äänestyksessä eduskunnan täysistunnossa. Väliyhteisölakia on sovellettu ensimmäisen kerran vuodelta 1995 toimitetussa verotuksessa. Tämän jälkeen lakia on muutettu kahdeksan kertaa. Näistä muutoksista neljä on perustunut direktiivin voimaan saattamiseen Suomessa ja kaksi jonkun muun lain muutoksiin. Kerran lakia on muutettu vastaamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (nykyisin Euroopan unionin tuomioistuin) käytäntöjä ja kerran Suomessa omaksuttuja verotuskäytäntöjä. Valtiovarainvaliokunnassa hallituksen esitystä on muutettu väliyhteisölain osalta kaksi kertaa. Neljä valtiovarainvaliokunnan mietintöä on sisältänyt vastalauseita, joista yksi on koskenut ainoastaan lausumaehdotusta. Eduskunnan täysistunnossa lain sisällöstä on äänestetty kolme kertaa ja ehdotetuista lausumista kaksi kertaa. Vastalauseiden mukaiset muutosehdotukset tai lausumat eivät ole tulleet eduskunnassa hyväksytyiksi yhdessäkään äänestyksessä. Lainvalmistelu on edennyt pääosin samalla tavalla, mutta valmisteluaikatauluissa, lainvalmisteluun osallistuneiden asiantuntijoiden määrissä, valmistelua varten tehdyissä kansainvälisten vertailujen määrissä ja valmistelun laadukkuudessa on ollut selkeitä eroja.