Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Äimälä, Maria"

Sort by: Order: Results:

  • Äimälä, Maria (2019)
    Vuoden 1946 työehtosopimuslain säätämisen jälkeen Suomen elinkeinorakenne ja myös työnantaja- ja työntekijäliittojen rakenteet ovat muuttuneet varsin paljon. Palvelualojen merkitys on kasvanut huomattavasti, ja on syntynyt kokonaan uudenlaisia toimialoja. Tämän seurauksena toimialojen väliset rajat ovat osittain hämärtyneet. Työnantaja- ja työntekijäpuolella on tapahtunut useita liittojen fuusioita, minkä seurauksena työntekijäpuolen liitot solmivat työehtosopimuksia yhä useamman työnantajaliiton kanssa ja työnantajapuolen liitot vastaavasti yhä useamman työntekijäliiton kanssa yhä useammalle alalle. Edellä mainituista syistä työnantajan voi olla joskus vaikeaa hahmottaa, minkä toimialan työehtosopimuksen piiriin työnantajan toiminta kuluu ja mihin liittoon työnantajan pitäisi järjestäytyä. Toimialojen ja soveltamisalojen rajojen ollessa häilyviä, työnantajalle voi syntyä mahdollisuus tai velvollisuus vaihtaa työehtosopimusta. Tässä tutkielmassa lähestytään mahdollisia työehtosopimuksen vaihtamistilanteita selvittämällä aluksi työehtosopimuksen pätevyyden ja sovellettavuuden sääntöjä, jotka samalla määrittävät työehtosopimuksen vaihtamisen rajoja. Tämä osa tutkimuksesta nojautuu vahvasti lainopin metodiin, sillä asiaa tutkitaan nykyisen lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden valossa. Työehtosopimuksen pätevyyden ja sovellettavuuden periaatteiden tutkimisen lisäksi tutkielmassa pohditaan, millaisissa tilanteissa toiminta tai toimiala voisi muuttua sen verran, että mahdollisuus tai velvollisuus vaihtaa työehtosopimusta voisi tulla ajankohtaiseksi, ja nostetaan esiin aloja, jotka joko ovat kohdanneet muutoksia tai voisivat olla muutokselle erityisen alttiita. Vaihtamistilanteet ryhmitellään työnantajan toiminnan, toimintaympäristön tai toimialan piirissä tapahtuneiden muutosten seurauksiksi. Muutoksia ja työehtosopimuksen vaihtamista tarkastellaan sekä kollektiivisella että yritystasolla. Koska tutkimuksen kohteena on aktiivinen, erilaisten toimenpiteiden, kuten järjestäytymisen muuttamisen myötä suoritettava työehtosopimuksen vaihtaminen, tutkielmassa pysytellään normaalisitovuuden kentässä, eikä yleissitovuuskenttään keskitytä kuin muutaman ongelmakohdan osalta. Muutostilanteiden tarkastelussa hyödynnetään sekä lainopin metodia että laadullista metodia, jonka päälähteenä toimivat työmarkkinajärjestöissä työskentelevien asiantuntijoiden kanssa käydyt teemahaastattelut. Tutkielman keskeinen johtopäätös on, että mahdollisuus vaihtaa työehtosopimusta kytkeytyy vahvasti työehtosopimuksen soveltamisalamääräyksiin, koska soveltaakseen työehtosopimusta työnantajan täytyy toimia työehtosopimuksen soveltamisalalla. Soveltamisalojen laajentuessa ja niiden rajojen hämärtyessä olisi tärkeää määritellä työehtosopimusten soveltamisalojen rajat kollektiivisesti mahdollisimman selkeästi. Lähdeaineistona on käytetty pääasiallisesti kirjallisuutta, virallisaineistoa, työehtosopimuksia sekä haastattelututkimusta, johon on osallistunut kahdeksan työmarkkinajärjestöä.