Browsing by Author "Aapio, Aki"
Now showing items 1-1 of 1
-
Aapio, Aki (2017)Suomi on sitoutunut sekä suvereenina valtiona että Euroopan unionin jäsenenä useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, joiden tarkoituksena on ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kasvihuonekaasujen vähentäminen. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä energiantuotannossa. Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Suomessa Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on ”Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”, jossa linjataan, muun ohessa, että päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin. Sähkön pientuotanto, esimerkiksi pientuulivoima ja aurinkosähkö, ovat yksi uusiutuvan energian tuotantomuoto, jonka hallitus odottaa lisääntyvän. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan vaatii merkittäviä investointeja. Investointeja tehdään lähtökohtaisesti silloin, kun ne ovat taloudellisesti kannattavia ja pientuotannon kohdalla heikko kannattavuus on hidastanut sen lisääntymistä Suomessa. Pientuotannon kannattavuuden parantamiseksi on esitetty erilaisia keinoja. Yhdeksi keinoksi on esitetty nettolaskutusta, jolla tarkoitetaan sähkön käyttökohteeseen sähköverkosta otetun sähkön eri hintakomponenttien eli sähköenergian hinnan, siirtomaksujen ja verojen kompensoimista sähkölaskussa toisena ajankohtana verkkoon syötetyllä sähköllä. Tämä tutkimus tutkii sähkön eri hintakomponenttien nettolaskutuksen juridista toteuttamiskelpoisuutta nykylainsäädännön kannalta. Tutkimus on oikeusdogmaattinen eli tutkimuksen ja tulkinnan kohteena on säädetty oikeus. Pääasiallisena tutkimus- ja taustamateriaalina käytetään Suomessa ja Ruotsissa tehtyjä aikaisempia selvityksiä nettolaskutuksesta, sekä niistä annettuja eri tahojen antamia lausuntoja. Tutkimuksessa tehdään myös de lege ferenda -kannanottoja eli otetaan kantaa siihen kuinka lainsäädäntöä tulisi muuttaa, jotta nettolaskutus voitaisiin toteuttaa tulevaisuudessa. Tutkimuksessa päädytään johtopäätökseen, että joltain osin nettolaskutus on mahdollista toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa. Kaikkien komponenttien nettolaskutus ei ole mahdollista ja keskeiseksi esteeksi muodostuu harmonisoitu EU-lainsäädäntö.
Now showing items 1-1 of 1