Browsing by Author "Aarnio, Jani Juhani"

Tutkimuksen kohteena on vastuunrajoitusehtojen sitomattomuus. Tutkielmassa selvitetään, missä tilanteissa vastuunrajoitusehdot voivat menettää ne oikeusvaikutukset, joita niillä on sopimusta solmittaessa tarkoitettu olevan. Tutkimuksessa vastataan myös kysymykseen siitä, miksi sopimusvapautta on katsottu tarpeelliseksi rajoittaa kyseisissä tilanteissa. Tarkastelun kohteena on siis vastuunrajoitusehtoihin liittyviä ongelmallisia piirteitä sekä näkökohtia, jotka lisäävät tai vähentävät näiden ongelmien merkitystä eri sitomattomuustilanteissa. Kolmanneksi tutkimuksessa keskitytään siihen, mitä seikkoja on otettava huomioon arvioitaessa vastuunrajoitusehtojen sitomattomuutta, ja miten nämä seikat vaihtelevat tai pysyvät samoina sitomattomuuden syiden vaihtuessa. Vastuunrajoitusehtoihin liittyy yksipuolisuuden ja vahvemman osapuolen aseman hyväksikäytön mahdollisuus, joka johtaa ehtojen ongelmallisuuteen ja tilanteisiin, joissa niiden sitovuutta on rajoitettava. Toisaalta ehtojen positiiviset vaikutukset, kuten riskinjaon selkiyttäminen ja taloudellinen tehokkuus, johtavat usein ehtojen käytön perusteltavuuteen ja hyväksyttävyyteen. Vastuunrajoitusehdot saattavat menettää oikeusvaikutuksensa pakottavan lainsäädännön vuoksi, vakioehtojen liityntävaatimusten tai yllättävän ja ankaran ehdon korostamisvaatimuksen laiminlyönnin vuoksi, tulkintatilanteissa, kohtuuttomuuteen perustuvan sovittelun myötä tai kvalifioidun tuottamuksen perusteella. Ehtojen vaikutusta ei voida kuitenkaan kiertää vetoamalla sopimuksenulkoisiin vastuunormeihin. Yhteisenä tekijänä eri sitomattomuusperusteiden välillä voidaan havaita heikomman suojan periaate. Vastuunrajoitusehtojen sitomattomuus eri tilanteissa perustuu useimmiten tarpeeseen suojella oikeussuhteen heikompaa osapuolta. Sen lisäksi, että heikomman suoja toimii perusteena rajoituksille, ilmenee se usein myös niitä sovellettaessa. Osapuolten asema ja tosiasiallinen sopimusvapaus ovatkin merkittävässä roolissa harkittaessa ehtojen sitovuutta ja siihen vaikuttavia seikkoja. Toinen tekijä, joka saa merkitystä useissa eri sitomattomuus-tilanteissa, on vakioehtojen käyttö. Varsinaisten vakioehto-ongelmien lisäksi vakioehtojen käyttö on huomioitava myös ehtoja tulkittaessa ja kohtuuttomuusharkinnassa. Vakioehtojen käytön saaman merkityksen voidaan nähdä yhdistyvän heikomman suojan periaatteen painavuuteen.