Browsing by Author "Aarnio, Johanna"

Välimiesmenettely on luottamuksellinen ja yksityinen riidanratkaisukeino, jota käytetään vakiintuneesti liike-elämän riidoissa. Riita, jossa lain mukaan sovinto on sallittu, voidaan asianosaisten välisellä sopimuksella määrätä yleisen tuomioistuimen sijasta ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettelyn tuloksena on lopullinen välitystuomio, johon ei voida hakea muutosta. Välimiesmenettelyä sääntelee oma materiaalinen laki, joka perustuu sopimusvapaudelle. Välimiesmenettelyn asianosaisilla on laaja sopimusvapaus menettelyn kulun järjestämiseksi yksittäistapauksissa. Siltä osin kun asianosaiset eivät ole menettelystä sopineet, siirtyy määräämisvalta välimiehille. Välimiesten on kaikessa toiminnassaan otettava huomioon ensisijaisesti pakottava normi tarpeellisesta asianajotilaisuuden vaatimuksesta ja toiseksi myös tasapuolisuuden ja joutuisuuden vaatimukset. Mikäli välimiesmenettely ei täytä tiettyjä prosessuaalisia laatuvaatimuksia, välitystuomio voi olla pätemätön. Välimiesmenettelystä annetun lain 41 § sisältää säännökset moitteenvaraisesta pätemättömyydestä. Välitystuomio voidaan asianosaisen kanteesta kumota: 1) jos välimies on ylittänyt toimivaltansa, 2) jos välimiehen asettamisessa on virhe, 3) jos välimies on ollut esteellinen tai 4) jos asianosaiselle ei ole varattu tarpeellista asianajotilaisuutta. Välitystuomiota voidaan moittia vain sillä perusteella, että välimiesprosessissa on menetelty virheellisesti. Välitystuomiota ei täten voida kumota sillä perusteella, että se on sisällöltään virheellinen, eikä myöskään sillä perusteella, että menettelyssä on tapahtunut jokin muu kuin laissa nimenomaisesti mainittu virhe. Välitystuomion moite on Suomessa melko harvinainen ilmiö. Kumoamisperusteet ovat tulkinnallisesti hyvin avoimia, mikä luo merkittävän tarpeen välitystuomion kumoamisperusteiden yksityiskohtaiselle tarkastelulle ja argumentoinnille. Välimiesmenettelyä koskeva laki on sinänsä toiminut suhteellisen hyvin, mutta erityisesti välitystuomion lopullisuuden turvaamiseksi tietynasteinen sääntelyllinen kehitystarve on olemassa.