Browsing by Author "Aarnio, Katri"

Lohkoketjuteknologia ja siihen pohjautuvat virtuaalivaluutat ovat viime vuosina saaneet yhä enenevää merkitystä ja vastaavasti niiden käyttökohteet ovat laajentuneet. Yhdeksi tavaksi hyödyntää lohkoketjuteknologiaa ja virtuaalivaluuttoja ovat kehittyneet niin sanotut kolikkoannit (englanniksi initial coin offering tai ICO). Kolikkoannissa on kyse rahoituksen keräämisestä yritykselle tai muulle taholle tai tietylle hankkeelle laskemalla liikkeeseen uuden virtuaalivaluutan yksiköitä. Vastineeksi uusista virtuaalivaluutan yksiköistä rahoittajat tarjoavat fiat-valuuttaa tai tunnettua virtuaalivaluuttaa. Tutkielman tavoitteena on systematisoida kolikkoanteja ympäröivää oikeustilaa viidennen rahanpesudirektiivin kansallisen implementoinnin jälkeisenä aikana. Tavoitteena on selvittää, mitä viidennen rahanpesudirektiivin kansallisen implementoinnin yhteydessä säädetty virtuaalivaluutan tarjoajia nimenomaisesti koskeva sääntely merkitsee kolikkoantien näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millä edellytyksillä kolikkoannissa liikkeeseenlaskettavat virtuaalivaluutan yksiköt voivat täyttää arvopaperimarkkinalain mukaisen arvopaperin määritelmän ja miten tämä vaikuttaa kolikkoanteihin sovellettavaan sääntelyyn. Tutkielmassa selvitetään lisäksi esimerkeiksi valittujen joukkorahoituslain ja sijoituspalvelulain soveltumista kolikkoanteihin ja tarkastellaan, miten virtuaalivaluutan tarjoajiin nimenomaisesti kohdistuvan sääntelyn voimaantulo vaikuttaa kyseisten sääntelyjen soveltamiseen. Metodina tutkielmassa hyödynnetään erityisesti lainopillista metodia, sillä tarkoituksena on ensisijaisesti tulkita ja systematisoida voimassaolevaa lainsäädäntöä. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään täydentävästi myös oikeustaloustieteellisiä näkökohtia, oikeusvertailevaa metodia sekä oikeuspoliittiseksi kuvailtavaa otetta. Tutkielmassa havaitaan, että viidettä rahanpesudirektiiviä osaltaan kansallisesti implementoiva virtuaalivaluutan tarjoajiin nimenomaisesti kohdistuva sääntely tuo useissa tapauksissa kolikkoannin keskeiset osapuolet sääntelyn ja valvonnan piiriin. Sääntelyn voidaan nähdä kitkevän kolikkoanteihin sisältyvää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiä sekä murtavan kolikkoannin osapuolten anonymiteettia. Sijoittajansuojaa virtuaalivaluutan tarjoajiin nimenomaisesti kohdistuvat velvoitteet ja vaatimukset eivät kuitenkaan juurikaan kohenna. Tutkielman tuloksena havaitaan myös, että kolikkoannissa liikkeeseenlaskettavat virtuaalivaluutan yksiköt voivat tutkielmassa tarkastelluin edellytyksin täyttää arvopaperimarkkinalain mukaisen arvopaperin määritelmän. Keskeinen havainto on, että kolikkoanneissa liikkeeseenlaskettujen virtuaalivaluutan yksiköiden arvopaperiluonteen arviointiin sisältyy yhä huomattavaa tulkinnanvaraisuutta. Viidennen rahanpesudirektiivin kansallisen implementoinnin yhteydessä oikeustilaa ei ole tältä osin selvennetty. Arvopaperiluonteeseen liittyvät tulkinnanvaraisuudet näyttäytyvät erityisen hankalina kolikkoannin järjestäjien oikeussuojan näkökulmasta sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Tästä johtuen tutkielmassa esitetään, että lainsäädäntöön tai sitoviin viranomaismääräyksiin tulisi kirjata vähintään suuntaviivat siitä, miten virtuaalivaluuttojen ja arvopaperin määritelmän välistä suhdetta tulkitaan. Keskeisenä huomiona tutkielmassa lisäksi havaitaan, että viidennen rahanpesudirektiivin kansallisen implementoinnin jälkeisenä aikana joukkorahoituslakia ei ole perusteltua soveltaa sellaiseen kolikkoannin osapuoleen, joka kuuluu virtuaalivaluutan tarjoajista annetun lain soveltamisalaan. Joukkorahoituslakia ei lähtökohtaisesti tulisi tällaisissa tilanteissa soveltaa sääntelyjen päällekkäisyydestä johtuen silloinkaan, kun joukkorahoituslain soveltamisalasäännösten näkökulmasta joukkorahoituslaki muutoin soveltuisi. Tutkielmassa havaitaan, että myös sijoituspalvelulain soveltuminen kolikkoannin osapuoliin voi tietyissä tilanteissa olla mahdollista. Joukkorahoituslain osalta todetusta poiketen sijoituspalvelulain soveltamatta jättämiselle ei ole kuitenkaan löydettävissä vahvoja perusteita. Siten sijoituspalvelulakia ja virtuaalivaluutan tarjoajista annettua lakia voidaan soveltaa myös samanaikaisesti toisiaan täydentäen.