Browsing by Author "Aho, Tinja"

Yksityishenkilön velkajärjestelyllä pyritään ratkaisemaan yksilön velkaongelmat siten, että velallinen saa mahdollisuuden uuteen alkuun. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993, velkajärjestelylaki) on osa niin kutsuttua modernia insolvenssilainsäädäntöä, jonka päämääräksi on asetettu velallisen velkaongelmien kokonaisvaltainen ratkaiseminen. Velkajärjestelylakia kritisoitiin sen alkuvaiheissa siitä, että velkajärjestelyn piiriin pääsemistä pidettiin liian helppona. Sääntelyn legitimiteetin säilyttämiseksi lakiin lisättiin 9a § koskien velkajärjestelyn estymistä väliaikaisesta syystä. Velkajärjestelylain 9a §:n 1 momentin mukaan jos velallisella ei väliaikaisena pidettävästä syystä ole maksuvaraa tai velallinen ei sellaisen syyn vuoksi kykene maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enempää, velkajärjestelyä ei voida myöntää. Säännöksen mukaan syyn väliaikaisuutta ja maksuvaran määrää arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti velallisen ansaintamahdollisuudet. Opiskelua voidaan pitää velkajärjestelylain 9a §:n mukaisena väliaikaisena syynä, jonka johdosta velkajärjestely estyy. Opiskelijat voivat kuitenkin ylivelkaantua muun väestön tavoin, ja heille myönnetään erilaisia luottoja opiskelijastatuksesta ja vähäisestä maksuvarasta huolimatta. Tutkimuskysymykseni koskee sitä, onko opiskelua johdonmukaista pitää pätevänä syynä velkajärjestelyn väliaikaiselle estymiselle velkajärjestelylle asetettu rehabilitaatiotavoite ja perustuslain takaama yhdenvertaisuus huomioon ottaen. Tutkielmassa käytetty tutkimusmetodi on lainopillinen. Puhtaan lainopin ohella tutkielmassa hyödynnetään oikeussosiologista näkökulmaa. Tutkielman johtopäätöksenä on, että velkajärjestelylain 9a § merkitsee opiskelijoiden kannalta tosiasiallisesti merkittävän velallisryhmän jäämistä velkajärjestelyn piirin ulkopuolelle. Opiskelijat ovat usein pienituloisia ja myös nuoria, ja näiden tekijöiden on jo lähtökohtaisesti voitu todeta lisäävän ylivelkaantumisen todennäköisyyttä. Luottomarkkinat ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä merkittävästi, ja yksityishenkilöiden rehabilitaatiomahdollisuuksia on pyritty parantamaan velkajärjestelylain uudistuksilla. Siksi myös opiskelijoiden asemaa velkajärjestelysääntelyssä voisi olla perusteltua tarkastella uudelleen.