Browsing by Author "Ahola, Tatjana"

Tutkielmassa tarkastellaan esisopimusta Venäjän oikeusjärjestelmässä vertaillen sitä soveltuvin osin Suomen oikeusjärjestelmän mukaiseen esisopimukseen. Vertailun tarkoituksena on tuoda esiin Venäjän esisopimuksen erityispiirteet sekä hahmottaa esisopimuksen sääntelyyn ja käsitteeseen liittyvät keskeiset maiden väliset erot, mikä käsittää muun muassa esisopimuksen syntymisen edellytykset, esisopimuksesta seuraavat oikeusvaikutukset ja niiden toteutuminen Suomessa ja Venäjällä. Tämän lisäksi tarkoitus on esitellä esisopimuksen rikkomisesta aiheutuvat seuraamukset molempien vertailtavien maiden osalta. Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että tietyistä eroavaisuuksista huolimatta esisopimuksen rakenne esiintyy hyvin saman sisältöisenä vertailtavien maiden oikeusjärjestelmissä ja ne vastaavat myös käsitteellisesti toisiaan. Esisopimuksen tarve tulee erityisesti esiin tilanteissa, joissa osapuolet ovat saavuttaneet asioista pitkälle menneen yksimielisyyden, jonka pohjalle he haluavat muodostaa välilleen sopimussidonnaisuuden. Huolimatta esisopimuksen hyvin samankaltaisesta rakenteesta Suomen ja Venäjän oikeudessa, esiintyy siinä myös eroavaisuuksia erityisesti esisopimuksen ehtojen ja muotovaatimusten osalta, jotka ovat Venäjällä verrattain tiukat verrattuna Suomen vastaaviin vaatimuksiin, ja muistuttavat enemmän Suomessa esiintyvän kiinteistönkaupan esisopimuksen muotovaatimuksia. Esisopimuksen erikoisuus tulee esiin siinä, että sen tarkoitus rajoittuu pääsopimuksen tekemiseen. Venäjän oikeudesta seuraa myös se, ettei kyseiseen tarkoitukseen ole liitettävissä edes pääsopimuksen toteutuksen kannalta vaadittavia toimenpiteitä (esimerkiksi asiakirjojen esivalmistelu jne.) tai niistä pidättäytymistä. Sopimusrikkomukseksi katsotaan molemmissa maissa se, että toinen osapuoli kieltäytyy pääsopimuksen solmimisesta. Tällöin Venäjällä osapuoli voidaan pakottaa pääsopimuksen tekemiseen tuomioistuinmenettelyssä, minkä lisäksi sopimusrikkomukseen syyllistyvältä osapuolelta voidaan vaatia vahingonkorvauksia, jotka tosin rajoittuvat negatiivisen sopimusedun korvaamiseen. Venäjällä eräs esisopimukseen liittyvä ongelma on kuitenkin toimeenpanon varmistamisessa niissä tapauksissa, joissa pääsopimus tulee solmittavaksi tuomioistuimen päätöksellä. Suomessa yleisin esisopimuksen rikkomiseen liitetty seuraamus on sopimussakko. Venäjällä esisopimusta koskevan tiukan sääntelyn historiallinen tausta on neuvosto-oikeudessa, jossa kyseistä sopimusta voitiin käyttää vastapuolen pakottamiseksi solmimaan sopimus ja esisopimusta käytettiin jopa sopimuksen ja siinä ilmenevien määräysten korvikkeena. Teema on erityisen ajankohtainen ja mielenkiintoinen, sillä siviilioikeudellisen sopimuksen merkitys on niin Venäjän kuin Suomenkin markkinataloudellisessa oikeusjärjestelmässä varallisuudensiirron ja erityisesti tavaranvaihdon tärkeimpiä oikeudellisia muotoja. Tämän lisäksi Venäjän sopimusoikeudelle perustana toimiva Venäjän siviilikoodeksi on hiljattain uudistettu ja sen viimeisimmät uudistukset tulivat voimaan kesällä 2015.