Browsing by Author "Alaranta, Jussi"

Tämän Pro Gradun tarkoituksena on tarkastella Suomessa vuosina 1945-1946 käytyä sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä nk. post-conflict justice -käsitteen valossa. Taustoitan sitä, millaisia merkityksiä sotasyyllisyysoikeudenkäynti sai erilaisissa post-conflict justicen elementeissä. Pyrin sovittamaan Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäyntiä post-conflict justicen eri ulottuvuuksiin ja pohtimaan, millä tasoilla käsitettä voi edes käyttää sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä. Jatkosota ja sitä seurannut sotasyyllisyysoikeudenkäynti on merkittävä osa suomalaisen kansakunnan synty- ja kehityshistoriaa. Historioitsijat ja kirjailijat ovat käsitelleet kyseistä tapahtumaa mittavissa määrin, mutta usein tapahtumat on valjastettu nationalismin tai muiden poliittisten pyrkimysten tarpeisiin. Sotasyyllisistämme on tehty sankareita, eikä oikeudenkäyntiä ja siihen liittyvää politiikkaa ole pyrittykään käsittelemään post-conflict justice -käsitteeseen läheisesti kuuluvan kansakuntaa eheyttävän tavoitteen valossa. Käsiteanalyysissä näistä käsitteistä ”transitional justice” ja ”post-conflict justice” tulen siihen tulokseen, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti on mahdollista sovittaa käsitteiden teoreettiseen viitekehykseen, ja näin liittää osaksi mittavaa kansainvälisen tieteellisen keskustelun kontekstia. Ongelmallista näiden yhteensovittamisessa on erityisesti siirtymäajan elementti, joka post-conflict justice -käsitteeseen oleellisesti kuuluu. Suomen jatkosodan jälkeisessä tilanteessa ei ollut tarvetta vakaville demokratisoimisuudistuksille. Sen sijaan Suomessa oli erilainen vakava yhteiskunnallinen selvitystila, jollaisen käsittelyyn post-conflict justice -käsitteen mukaisessa keskustelussa olevat tavoitteet ja vaikutukset olisivat olleet tarpeen.