Browsing by Author "Alitalo, Anni"

Osakeyhtiölain systematiikassa OYL 20:25:n 1 virkkeen mukainen päätös yhtiön omaisuuden konkurssiin luovuttamisesta kuuluu yhtiön hallituksen erityistoimivaltaan. Tämä lähtökohta on vahvistettu myös oikeuskäytännössä ratkaisussa KKO 2017:58, jonka mukaan yksimielisilläkään osakkeenomistajilla ei ollut OYL 5:2.2:n ja OYL 20:25:n perusteella toimivaltaa päättää yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää hallituksen ja yhtiökokouksen toimivallan välistä suhdetta OYL 20:25.1:n 1 virkkeen mukaisessa päätöksessä yhtiön omaisuuden konkurssiin luovuttamisesta ja punnita, olisiko toimivaltaa perusteltua laajentaa asiassa de lege ferenda yhtiökokoukselle ainakin yksimielisenä. Tutkimuskysymystä lähestytään lainsäädännöstä, lainvalmisteluaineistosta ja oikeuskirjallisuudesta koostuvan lähdeaineiston avulla pääasiassa lainopillista metodia hyödyntäen. Aluksi havainnoidaan osakeyhtiöinstituution tunnusomaisia piirteitä ja osakkeen omistamisen oikeudellista luonnetta. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan hallituksen ja osakkeenomistajien välisen toimivallanjaon suhdetta ja sen mahdollistamia siirtotilanteita, joissa hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia asioita siirretään yhtiökokoukselle. Siten tutkimuksessa luodaan pohja OYL 20:25:n 1 virkkeen mukaisen päätöksen holistiselle tarkastelulle, jossa hyödynnetään sääntelyn historiallista taustaa säännöksen nykytilan ymmärtämiseksi, verrataan yhtiön konkurssiin hakeutumista saneerausmenettelyyn hakeutumiseen ja mallinnetaan osakeyhtiölain pakottavan sääntelyn tarkoitusta konkurssiin hakeutumista koskevassa päätösasiassa. Tarkasteluun sisältyy myös oikeusvertaileva osio, jossa pureudutaan konkurssiin hakeutumista koskevaan päätöksentekotilanteeseen Ruotsissa. Tutkimuksen johtopäätökset perustuvat osakeyhtiölain säännösten pakottavuutta perustelevien esitöiden ja hallituksen erityisvaltaan kuuluvan OYL 20:25.1:n 1 virkkeen mukaisen päätöksen väliseen suhteeseen. Tämän lisäksi johtopäätökset pohjautuvat osakeyhtiölain viimeisimmän kokonaisuudistuksen kehitykseen kohti entistä tahdonvaltaisempaa sääntelyä, OYL 20:25.1:n 1 virkkeen ulkomuodon lähes täydelliseen vastaavuuteen VOYL 13:19.1:n 1 virkkeen kanssa, kuten myös VOYL esitöiden VOYL 13:19.1:n 1 virkettä koskevien perusteluiden painottumiseen lähinnä argumentoimaan sen puolesta, miksei yksittäisen hallituksen jäsenen tulisi olla kelpoinen päättämään yhtiön hallituksen puolesta konkurssihakemuksen laatimisesta. Sen sijaan kysymys yhtiökokouksen päätöksentekovallasta asiassa on sivuutettu esitöissä kokonaan. Lisäksi asiassa on huomioitava konkurssin oikeusvaikutusten kohdistuminen velallisyhtiön ja velkojan lisäksi velallisyhtiön osakkeenomistajiin, jotka käytännössä menettävät yhtiöoikeudellisen määräysvaltansa osakemuotoiseen omistukseensa yhtiöstä ja saavat sijoituksensa viimesijaisuuden johdosta harvoin jako-osuutta. Tutkimuksessa ilmeni myös osakkeen välityksellä omistajaan kohdistuvien velvollisuuksien näyttäytyminen osakkeisiin liitettyjä oikeuksia kestävämpinä, sillä osakkeisiin liitetyt maksuvelvoitteet saattavat säilyä muuttumattomina osakkeenomistajan konkurssiin asettamisesta huolimatta. Päätelmien taustalla vaikuttaa siten myös osakkeen omistamiseen liitettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino, konkurssin lailla purkautumiseen tähtäävää selvitystilaa koskevan päätöksentekovallan osoitus yhtiökokoukselle, yrityksen saneerausta koskevan päätösvallan kuuluminen ensisijaisesti yhtiökokoukselle sekä jälkimmäisestä linjanvedosta annetut esitöiden perusteet. Erityisesti on syytä mainita myös keino kiertää osakkeenomistajien toimivallan puuttuminen OYL 20:25.1:n 1 virkkeen mukaisessa päätösasiassa erottamalla yhtiön hallitus ja nimittämällä uusi konkurssimyönteisempi hallitus vanhan tilalle. Tutkimuksen keskeisenä lopputuloksena ilmeni perusteita harkita OYL 20:25:n 1 virkkeen mukaisen päätöksentekoasetelman pakottavuuden purkamista siten, että yhtiökokous voisi tarvittaessa päättää yksimielisenä hallituksen erityistoimivaltaan kuuluvasta yhtiön omaisuuden konkurssiin luovuttamisesta. Yhtiökokouksen toimivallan laajuus tulisi määrittää osakeyhtiölain pakottavan sääntelyn tarkoitusta mukaillen sekä osakkeen omistamisen oikeudellinen luonne ja siihen sisältyvä riski huomioiden.