Browsing by Author "Alopaeus, Pilvi"

Sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle yhteiskuntaan. Digitalisaatio näkyy esimerkiksi tehokkaampana terveydenhuoltona ja tuo esimerkiksi mukanaan enemmän ja tasa-arvoisemmin mahdollisuuksia koulutukseen. Tekoälyn ja erityisesti koneoppimisen keksiminen on merkinnyt digitalisaatiolle yhtä suurta mullistusta kuin mitä digitalisaatio oli yhteiskunnalle. Tämän merkityksen on tunnistanut niin yritykset kuin lainsäätäjäkin. Datasta on tekoälyn kehittymisen myötä toden totta tullut uusi öljy. Jos data on modernin yhteiskunnan uusi öljy, on tietosuoja sen ilmastonmuutos. Tietystä kulmasta katsottuna sen voi katsoa olevan uhka öljylle, mutta se voi myös tarjota mahdollisuuksia uudistaa datan päälle rakentuvien liiketoiminnan tapoja toimia kestävämmällä pohjalla. Henkilötietojen suojan voi nähdä liiketoimintaa rajoittavana tekijänä tai sen voi ottaa liiketoiminnan parhaaksi kilpailuvaltiksi. Tässä tutkielmassa pureudutaan Euroopan unionin tietosuojasääntelyn tavoitteiden intressitasapainon juuriin ja sen vaikutukseen tekoälyyn ja erityisesti koneoppimiseen liittyvän tietosuojasääntelyn ongelmiin ”right to explanation”-oikeuden näkökulmasta. Tutkimus tarkastelee ensin tietosuojalainsäädännön historiaa 1970-luvulta eteenpäin sitä leimaavan ja hallitsevan kahden vahvan intressin, digitaalisten sisämarkkinoiden kasvattamisen ja perusoikeuksien suojan, tasapainottelun näkökulmasta. Kun paino 1970-luvulla oli selvästi enemmän taloudellisten intressien edistämisessä, on se sittemmin siirtynyt toiseen päähän tavoitteenaan tehdä vahvasta perusoikeuksien suojasta kilpailuetu, jolla EU voi kilpailla erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Sen jälkeen tutkielma siirtyy käsittelemään Euroopan unionin tekoälystrategian ensiaskelia ja saman intressien tasapainottelun vaikutuksia siihen. Keskeiseksi nousee jälleen tietosuojasta tutut arvot: teknologian läpinäkyvyyden ja luottamuksen painottaminen perusoikeuksien vakuutena. Samalla unioni strategiaksi muodostuu luoda globaali standardi eettiselle tekoälylle. Kehitykseen on vaikuttanut ympäröivässä maailmassa tapahtuneet muutokset ja se voima, millä teknologian kehitys on yhteiskuntaa ajanut. Teknologian kehityksen luonne on voimakas, rimpuileva ja ennakoimaton, joka asettaa lainsäätäjän kilpajuoksuun, jossa se on aina muutaman askeleen jäljessä. Tasapainottelun tarkastelu on tärkeää, sillä siitä on seurannut yritys luoda "joustavaa" lainsäädäntöä unionin lainsäädäntöinstrumenteilla. Tällä yrityksellä on ollut seurauksensa, joka näkyy hyvin koneoppimista koskevassa tietosuojasääntelyssä ja sen oikeusvarmuudessa. Keskeinen ongelma on right to explanation -oikeuden olemassaolon epävarmuus, joka on keskeinen elementti koneoppimisen innovaatiolle. Erityisesti, kuin tietosuojalainsäädännön mukana tulee myös mahdollisesti merkittävät sanktiot. Oikeusvarmuus on myös keskeistä unionin taloudellisten intressien saavuttamiselle. Näyttääkin siltä, että unionin intressitasapainottelun tuloksena syntynyt lainsäädäntö onkin johtanut tilanteeseen, joka voi potentiaalisesti estää unionin tavoitteiden saavuttamista.