Browsing by Author "Autio, Pirjo"

Kilpailuoikeudellisten vahingonkorvauskanteiden määrä on kasvanut Euroopassa viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Kanteiden määrän kasvusta huolimatta monet kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauskanteita koskevat kysymykset ovat edelleen avoimia tai vähintäänkin tulkinnanvaraisia. Tämä johtuu pitkälti siitä, ettei kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista ole kanteiden yleistymisestä huolimatta ehtinyt vielä muodostua merkittävää oikeuskäytäntöä. Vuoden 2014 lopulla annettu kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauskanteita koskeva direktiivi ja sen johdosta jäsenvaltioissa tehtävät lainsäädäntöuudistukset tulevat kuitenkin selkeyttämään useita epäselviä kysymyksiä. Direktiivi jätti kuitenkin edelleen avoimeksi kilpailunrajoitukseen osallisuuden merkityksen kilpailuoikeudelliselle vahingonkorvaukselle. Tutkielmani tavoitteena on selvittää miten osallisuus kilpailunrajoitukseen vaikuttaa osapuolen kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvaukseen Suomessa. Osallisuuden arviointi on mielekkäintä systematisoida osaksi velvoiteoikeudessa omaksuttua vahingonkärsijän myötävaikutusta koskevaa oppia. Tämä on tarkoituksenmukaista, koska näiden periaatteiden avulla Suomen oikeudessa on perinteisesti arvioitu vahingonkorvausvastuun jakautumista tilanteessa, jossa vahingonkärsijä on itse osallistunut tai muutoin vaikuttanut vahinkonsa syntymiseen. Tutkielmani kannalta keskeistä on myös se, millainen toiminta on katsottava Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) tarkoittamaksi merkittäväksi kilpailun vääristämiseksi. Tämä on keskeistä, koska EU-oikeus sallii vahingonkorvauksen epäämisen kokonaisuudessaan osallisuuden perusteella ainakin tapauksessa, jossa osapuolella on katsottava olleen merkittävä vastuu kilpailun vääristämisestä. Osallisuuden merkitystä tutkittaessa on tärkeä erottaa toisistaan prosessuaalinen kanneoikeus ja materiaalinen oikeus vahingonkorvaukseen. Suomessa jokaisella kilpailunrajoituksesta vahinkoa kärsineellä on voimassaolevan lainsäädännön mukaan oikeus vaatia vahingonkorvausta. Prosessuaalista kanneoikeutta voidaan siis pitää Suomessa laajana ja kanneoikeutettujen piiriin lukeutuu mukaan myös kilpailua rajoittavan sopimuksen osapuoli. Pelkkä kanneoikeus ei kuitenkaan tarkoita, että kantajalla olisi oikeus myös materiaaliseen korvaukseen. Osallisuus on yksi niistä seikoista, jotka voivat poistaa oikeuden materiaaliseen vahingonkorvaukseen. Osallisuuden vaikutus kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvaukseen on jätetty pitkälti kansallisen prosessiautonomian piiriin. Tästä huolimatta arvioinnissa on otettava huomioon EU-oikeuden asettamat vaatimukset. EU-oikeuden valossa vaikuttaa siltä, että osallisuutta ja sen merkitystä vahingonkorvaukselle arvioitaessa on tasapainoiltava kahden EUT:n oikeuskäytännössä esille nostaman oikeusohjeen välillä. Toisaalta kansallisen tuomioistuimen on huolehdittava, ettei kilpailunrajoitukseen osallistunut taho hyödy kilpailusäännösten vastaisesta toiminnastaan, mutta toisaalta tuomioistuimen on samaan aikaan varmistettava kilpailusäännösten tehokas täytäntöönpano. Merkittävän vastuun kriteerin ja myötävaikutusoppien avulla voidaan havaita useita keinoja, joiden avulla osallisuuden merkitystä vahingonkorvaukselle voidaan arvioida. Nykyinen oikeustila antaa joka tapauksessa kansallisille tuomioistuimille huomattavan laajan harkintavallan osapuolen materiaalista vahingonkorvausoikeutta koskevissa tilanteissa. Tämän vuoksi oikeuskäytäntö näyttääkin olevan se kanava, jota kautta osallisuuden merkitys vahingonkorvaukselle tulee tulevaisuudessa selventymään.