Browsing by Author "Avela, Iikka"

Ihmisoikeuksien merkitys tuomioistuinten toiminnassa on viime vuosikymmenien aikana kasvanut huomattavasti. Tuomioistuimet viittaavat ratkaisuissaan ihmisoikeuksiin yhä useammin ja käyttävät niitä yhtenä ratkaisuperusteena. Perustuslaissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa julkiselle vallalle asetettu velvollisuus turvata ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, että ihmisoikeusloukkauksen kohteella on käytössään tehokas oikeussuojakeino, kun hänen oikeuksiaan on loukattu. Ihmisoikeussopimuksessa ihmisoikeustuomioistuimelle on annettu toimivalta myöntää ihmisoikeusloukkauksen kohteelle tarvittaessa kohtuullinen hyvitys. Koska ihmisoikeussopimus on voimassa Suomessa lain tasoisena säädöksenä, ihmisoikeussopimuksen mukainen hyvitysjärjestelmä asettaa paineita tulkita vahingonkorvausoikeutta ihmisoikeustuomioistuimen hyvityskäytännön mukaisesti. Tässä työssä tutkin, minkälainen asema Euroopan ihmisoikeussopimuksella ja sitä täsmentävällä ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä on Suomen vahingonkorvausoikeudessa aineettomia henkilövahinkoja korvattaessa. Selvitän, miten ihmisoikeussopimuksen mukainen hyvitysjärjestelmä toimii, ja mitkä tekijät vaikuttavat hyvitykseen. Tutkin myös, minkälaisia hyvityksiä ihmisoikeustuomioistuin on määrännyt maksettavaksi Suomea koskevissa tapauksissa, ja miten Suomen vahingonkorvausoikeudessa suhtaudutaan ihmisoikeusloukkauksista aiheutuneiden aineettomien henkilövahinkojen korvaamiseen, jos vahinkoa ei voida korvata vahingonkorvauslain nojalla. Tarkoituksenani on lainopillisen sisällönerittelyn menetelmällä selventää voimassa olevan oikeuden sisältöä. Aineettomien henkilövahinkojen korvaamista ja ihmisoikeussopimuksen mukaista hyvitystä koskevien säännösten avoimuuden vuoksi kotimaisella ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöllä on keskeinen asema tutkimuksessani oikeuslähteenä. Ihmisoikeustuomioistuimen antamien ratkaisujen tosiasiallisen sitovuuden ja ihmisoikeuksien tehokkaan toteutumisen vuoksi kansallisten tuomioistuinten olisi pyrittävä tulkitsemaan kansallisia säännöksiä ihmisoikeusmyönteisesti. Myös vahingonkorvausoikeudessa ja ihmisoikeusloukkauksista aiheutuneiden aineettomien henkilövahinkojen korvaamisessa ihmisoikeussopimus ja sen sisältöä täsmentävä ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö on otettava huomioon. Ihmisoikeusloukkauksen kohteella on oltava oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta aineettomasta henkilövahingosta, vaikka kansallisessa laissa korvauksen saamiselle asetetut edellytykset eivät täyttyisi, jos ihmisoikeussopimuksen ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kyseessä on korvauskelpoinen vahinko.