Browsing by Author "Bärlund, Lotta"

Tutkielmassa käsitellään velkarahoitteisen yrityskaupan yhteydessä toisen konserniyhtiön vastuista annettujen vakuuksien sitovuus- ja seurausvaikutuksia niin osakeyhtiöoikeudellisen kuin insolvenssioikeudellisen sääntelyn valossa. Tavoitteena on selvittää, mitä edellytyksiä ja rajoituksia osakeyhtiölaki asettaa vakuuksien antamiselle sekä mitä seuraamuksia lainvastaisesti annetusta vakuudesta voi seurata. Vakuusjärjestelyjä tutkitaan erityisesti viime vuosikymmenellä laajasti yleistyneiden pääomasijoittajavetoisten velkarahoitteisten LBO (Leveraged Buyout) -yrityskauppojen sekä niissä tyypillisesti sovellettavien taloudellisten rakenteiden kautta. LBO -yrityskaupat strukturoidaan poikkeuksetta hyödyntämällä tiettyjä taloudellisia malleja, joissa velkarahoitus muodostaa tyypillisesti suuren osan kaupan toteuttamiseksi tarvittavasta rahoituksesta. Kauppa toteutetaan useimmiten niin, että kohdeyhtiön ostajana ja rahoituksen ottajana on järjestelyä varten erikseen perustettu yhtiö, jolla ei yleensä ole juurikaan velkarahoituksen vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta. Runsaan velkapainotteisuuden ja järjestelyyn liittyvien riskien johdosta rahoituksen saaminen kuitenkin edellyttää vakuuksien antamista, jolloin vakuuksia pyritään tyypillisesti hankkimaan kaupan kohteena olevalta yhtiöltä tai muilta kohdekonserniin kuuluvilta yhtiöiltä. Osakeyhtiölain näkökulmasta yrityskaupan rahoituksen yhteydessä toisen konserniyhtiön vastuista annetussa vakuudessa on kyse lähipiiritransaktiosta, jonka hyväksyttävyyttä arvioidaan ensisijaisesti osakeyhtiölain yleisten periaatteiden perusteella. Keskeisimpiä vakuudenantoon sovellettavia periaatteita ovat OYL 1:5:n yhtiön toiminnan tarkoitus, OYL 1:7:n yhdenvertaisuusperiaate ja OYL 1:8:n johdon huolellisuusvelvollisuus. Yrityskaupparahoituksen yhteydessä lähipiirivakuuden antamista saattaa rajoittaa myös OYL 13:10:ssä säädetty omien osakkeiden rahoituskielto. Yleisistä periaatteista ei johdu kategorista kieltoa antaa vakuuksia, mutta ne edellyttävät, että vakuuden antamisella on yhtiön kannalta liiketaloudellinen peruste. Vakuuden antaminen ei yleensä aiheuta ongelmia niin pitkään, kunnes kaikki rahoitusjärjestelyyn osallistuneet yhtiöt säilyvät maksukykyisinä. Toisin tilannetta arvioidaan tyypillisesti silloin, kun vakuus ollaan vaarassa menettää tai on jo menetetty velan maksuksi. Osakeyhtiölain vastaisesti annetusta vakuudesta voi seurata oikeustoimen pätemättömyys yhtiön edustajan kelpoisuuden tai toimivallan ylityksen perusteella, vahingonkorvausvelvollisuus taikka laittoman varojenjaon seuraukset. Osakeyhtiölain mukaisten sitovuusseurausten sijaan vakuus saattaa olla peräytettävissä konkurssioikeudellisten, etenkin lahjan ja lahjanluontoisen sopimuksen peräytymistä koskevien, takaisinsaantisäännösten nojalla.