Browsing by Author "Baya, Donya"

Toimitusvarmuus on ollut energia-alan keskustelun keskiössä viime aikoina EU:ssa. Sähkön osalta toimitusvarmuuskeskustelu liittyy olennaisesti sähkömarkkinoilla tapahtuneisiin rakenteellisiin muutoksiin: uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon osuus on kasvanut ja samaan aikaan sähkönkulutuksen huippuhetkien tehontarve on jopa lisääntynyt. Nämä muutokset ilmenevät herkempänä altistumisena toimituskatkoille. EU:n voimassa oleva toimitusvarmuussääntely mahdollistaa erilaiset toimitusvarmuuden turvaamista tähtäävät käytännöt jäsenvaltioissa. Sähkömarkkinoilla tapahtuneiden muutosten seurauksena useat jäsenvaltiot ovatkin implementoineet erilaisia kapasiteettimekanismeja toimitusvarmuuden varmistamiseksi. Esimerkiksi Suomessa on käytössä tehoreservijärjestelmä sähkön kysynnän ja tuotannon välisen tasapainon turvaamiseksi huippukulutushetkinä. Erilaiset kapasiteettimekanismit ja toimitusvarmuuden arviointimenetelmät vaikeuttavat toimitusvarmuuteen liittyvää vertailua jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi erilaiset kapasiteettimekanismit voivat häiritä sähkön sisämarkkinoiden toimintaa ja rajoittaa rajat ylittävää sähkönsiirtoa. Euroopan komissio on niin ikään esittänyt huolensa sähkön toimitusvarmuuden toteutumisesta EU:n alueella. Komissio antoi marraskuussa 2016 osana Energiaunionin toimeenpanoa kaksi toimitusvarmuutta koskevaa asetusehdotusta: ehdotus uudeksi sähkön sisämarkkina-asetukseksi ja ehdotus sähköalan riskivalmiusasetukseksi. Asetusehdotusten tavoitteena on parantaa toimitusvarmuuden toteutumista EU:ssa lisäämällä alueellista yhteistyötä ja yhdenmukaistamalla arviointimenetelmiä, sekä varautua paremmin sähköalan kriisitilanteisiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia vaikutuksia Euroopan Unionin uudella sähkön toimitusvarmuussääntelyllä olisi Suomen tehoreservijärjestelmään ja sähköalan riskivalmiusjärjestelyihin komission ehdotusten perusteella. Tutkimuksen ensimmäinen osakysymys koskee sitä, miten ehdotus sähkön sisämarkkina-asetukseksi vaikuttaisi Suomen tehoreservijärjestelmään, etenkin sähkön toimitusvarmuuden arviointimenetelmien ja tehoreservin mitoittamisen osalta, sekä mitä muita merkittäviä vaikutuksia ehdotuksella olisi Suomen tehoreservijärjestelmään. Nykyisessä tehoreservijärjestelmässä sähkön toimitusvarmuuden tavoitetasoa ei ole määritelty laissa eikä poliittisesti, vaan Energiavirasto arvioi tarpeen erikseen kullekin tehoreservikaudelle. Tutkimuksen toisena osakysymyksenä on selvittää, miten ehdotus sähköalan riskivalmiusasetukseksi vaikuttaisi Suomen sähköalan riskivalmiusjärjestelyihin niin riskiarviointimenetelmien ja riskivalmiussuunnittelun kuin valvonnankin osalta. Sähköalan riskivalmiuden osalta voimassa oleva EU-tason sekä kansallinen sääntely ei ole kattavaa. Säännösten, jotka takaavat yhteensovitetun toiminnan kriisitilanteissa ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi puuttuminen on ongelmallista, sillä EU:lla ei ole toimintakehystä sellaisissa kriisitilanteissa, jotka uhkaavat laajaa aluetta EU:ssa. Lisäksi erilaisten käytäntöjen salliminen sähköalan häiriötilanteissa ei luonnollisestikaan vastaa nykypäivän vaatimuksia yhteenliitetyillä sähkömarkkinoilla EU:ssa. Tutkimuskysymyksiä lähestytään tulkitsemalla asetusehdotuksia ja analysoimalla ehdotuksiin sisältyvien relevanteiksi valittujen säännösten mahdollisia vaikutuksia Suomen kansalliseen lainsäädäntöön. Tutkimusaiheen sijoittuessa energiaoikeuden alaan tutkimuksessa perehdytään säännösten lisäksi sääntelyn taustalla vaikuttaviin politiikkatoimiin. Tutkimus kohdistuu komission antamiin asetusehdotuksiin, joihin saattaa tulla suurella todennäköisyydellä muutoksia. Näin ollen esille nostetut asetusehdotusten vaikutukset Suomen tehoreservijärjestelmään ja sähköalan riskivalmiusjärjestelyihin ovat vain tämän hetkisiin ehdotuksiin perustuvia olettamia tulevista vaikutuksista.