Browsing by Author "Björkroth, Kiira"

Tutkielman aiheena on takaisinsaannin toteuttaminen eurooppalaisessa konkurssissa. Tutkielmassa tuodaan esiin neuvoston maksukyvyttömyysmenettelyistä antaman asetuksen (N:o1346/2000 annettu 29.5.2000, MKA) järjestelmää mm. pää- ja sekundäärimenettelyn osalta sekä menettelyn takaisinsaantiin liittyviä piirteitä. Eurooppalaisen takaisinsaannin osalta käsiteltäviä aiheita ovat lainvalinta, torjuntastatuutin asema (MKA 13 artikla) ja sen prosessuaalinen käyttäminen, liitännäisasioiden käsite ja määrittely sekä tuomioistuimen toimivalta tutkia liitännäisasioita. Tutkielman rajauksen johdosta autonominen konkurssioikeus ja pohjoismainen konkurssisopimus jäävät pääasiassa tutkielman ulkopuolelle. Tutkielman keskeinen tarkoitus on esittää, mitä kaikkia seikkoja tulee ottaa huomioon takaisinsaantikanteen nostamisessa eurooppalaisen konkurssin yhteydessä. Erityisesti tutkielmassa otetaan kantaa torjuntastatuuttiin ja liitännäisasioiden tuomioistuimen toimivaltakysymykseen. Tarkoituksena on esittää de lege ferenda näkökulma juuri näihin kahteen tutkimuskohteeseen. Tutkielma on nivelletty osin Suomen konkurssi- ja takaisinsaantioikeuden periaatteisiin, koska tämä on helpottanut tutkimuskohteen hahmottamista ja sen kriittistä tarkastelemista. Aihe on erittäin ajankohtainen, koska Euroopan komissio on vuoden 2012 loppupuolella laatinut MKA:ta koskevan muutosehdotuksen, jossa on otettu kantaa mm. liitännäisasioiden toimivaltakysymykseen. Tätä ennen liitännäisasioita koskeva tuomioistuimen toimivalta on ollut esillä yhteisöjen tuomioistuimen antamassa päätöksessä Seagon v. Deko Marty. Päätöksen jälkeen toimivaltakysymys onkin ollut laajan keskustelun kohteena, lähinnä siitä näkökulmasta, onko toimivalta tarkoitettu olevan yksinomainen vai valinnainen. Ehdotuksesta ja yhteisöjen tuomioistuimen päätöksestä seuraa, että toimivalta tulee olemaan yksinomainen niin, että konkurssimenettelyn aloitusvaltion tuomioistuimella on pääasiassa oikeus tutkia kaikki liitännäiskanteet. Tutkielman tarkoituksena on arvioida de lege ferenda, ottaen huomioon annettu muutosehdotus ja kyseinen päätös, minkälaiseksi liitännäisasioita koskeva toimivalta tulisi muotoilla. Kannanotto on tarkoitus antaa punninnan kautta. Torjuntastatuutin osalta puolestaan arvioidaan, onko sitä koskevan 13 artiklan säilyttäminen asetuksessa tarkoituksenmukaista vai, tulisiko sitä muuttaa tai jopa poistaa asetuksesta. Artikla on saanut sen asetukseen ottamisesta lähtien osakseen huomattavan laajaa kritiikkiä. Tutkielmassa on tarkoitus esittää olennaisimmat kritiikin aiheet ja arvioida niiden pohjalta, onko artiklan säilyttäminen asetuksessa edelleen tarpeellista.