Browsing by Author "Eerola, Oona"

Tiedon voidaan nykyisin katsoa olevan kilpailuetu, jonka yritykset haluavat pitää poissa kilpailijoidensa ulottuvilta. Esimerkiksi työvoiman liikkuessa tämä tieto saattaa kuitenkin siirtyä työntekijän mukana toiseen yritykseen. Kilpailukieltovelvoitteella suojataankin tietoa, tiedonvaihtoa ja rajataan tiedon hyödyntämismahdollisuuksia. Kilpailukiellot ovat yleisiä sekä työ- että osakassopimuksissa. Niiden käyttöä rajoittaa kuitenkin soveltuvilta osin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain eli oikeustoimilain (228/1929) ja työsopimuslain (55/2001) säännökset. Oikeustoimilain 38 §:n mukaan kilpailukiellot eivät sido sitoumuksen antajaa, mikäli ne kohtuuttomasti rajoittavat kyseisen henkilön toimintavapautta. Työsopimuslain 3:5 puolestaan rajoittaa sekä mahdollisuutta tehdä kilpailukieltosopimus työntekijöiden kanssa että kilpailukieltosopimuksen asiallista sisältöä. Työsopimuslaki soveltuu ainoastaan työsuhteen tunnusmerkit täyttävään sopimussuhteeseen, joten tutkielmassa myös tarkastellaan rajanvetoa työntekijän ja itsenäisen ammatinharjoittajan välillä. Oikeustoimilain ja työsopimuslain säännösten systematisoinnin helpottamiseksi tutkielmassa jaotellaan kilpailukieltovelvoitteet viiteen eri ryhmään sen mukaan, mitä säännöksiä mihinkin ryhmään sovelletaan. Tutkielmassa tarkastellaan työlainsäädännön suhdetta osakassopimuksessa sovittuihin kilpailukieltoihin. Osakassopimusten kilpailukieltojen osalta tilanne on osittain tulkinnanvarainen erityisesti yhtiössä työskentelevien pienosakkaiden tilanteessa, joilla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa yhtiössä. Heidän osaltaan tarkasteltavaksi tulee työlainsäädännön vaikutus osakassopimusten kilpailukieltoihin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan kilpailukieltovelvoitteen lainsäädäntökehikkoa erityisesti sopimus- ja työoikeudellisesta näkökulmasta sekä systematisoidaan kilpailukieltovelvoitteita koskevan sääntelyn kattavuutta ja sitä koskevien säännösten välisiä rajapintoja. Tutkielmassa argumentoidaan, että mikäli henkilö on sitoutunut kilpailukiellon sisältämään osakassopimukseen, mutta työskentelee yrityksen hyväksi työsuhteisena työntekijänä, ei työsopimuslain pakottavia säännöksiä lähtökohtaisesti voida kiertää osakassopimuksella. Tällöin osakassopimuksen kilpailukieltoa on pidettävä työsopimuslain 3:5:n mukaisena kilpailukieltosopimuksena. Mikäli osakkeenomistaja kuitenkin käyttää merkittävää määräysvaltaa yhtiössä, jossa hän myös työskentelee, voidaan osakkeenomistajan kilpailukiellosta sopia oikeustoimilain 38 §:n asettamien rajoitusten puitteissa. Lisäksi tutkielmassa luodaan lyhyt katsaus sellaisiin itsenäisiin ammatinharjoittajiin, joiden sopimussuhteessa on piirteitä sekä työsuhteesta että yrittäjyydestä. Tällaisten epäitsenäisten yrittäjien osalta tutkielmassa tarkastellaan sitä, voidaanko työsopimuslaissa omaksuttuja ratkaisuja analogisesti soveltaa myös epäitsenäisten yrittäjien solmimien kilpailukieltovelvoitteiden arvioinnissa.