Browsing by Author "Fagerström, Elisa"

Implisiittisellä valtiontakauksella tarkoitetaan toimenpidettä, joka on sekä luonteeltaan että vaikutuksiltaan eksplisiittisen valtiontakauksen kaltainen. Implisiittisen valtiontakauksen määrittäminen ei kuitenkaan vastaa eksplisiittisen takauksen määrittämistä. Implisiittisessä valtiontakauksessa takauksen käsite vastaa yleensä sellaista tosiseikkaa, joka on omiaan aiheuttamaan tiettyjä velvoitteita julkista tahoa kohtaan, kuitenkaan implisiittiseen takaukseen velkoja ei voi vedota samaan tapaan takauksen olemassaoloon kuin nimenomaisen takauksen. Implisiittisen takauksen oikeudellinen sitovuus perustuukin lähinnä siviilioikeudellisen vastuun yleisiin periaatteisiin Suomen kannalta keskeinen implisiittiseen valtiontakaukseen liittyvät tapaukset ovat komission Destia-päätös sekä Euroopan unionin tuomioistuimen La Poste-tapaus. Näiden tapauksien nojalla voidaan katsoa, että mikäli kilpailluilla markkinoilla tapahtuva toiminto ei voi mennä konkurssiin, kyse on implisiittisestä valtiontakauksesta. Implisiittisen valtiontakauksen keskeinen oikeusongelma on yksityisen ja julkisen tuotannon välinen kilpailuneutraliteetin vääristymä. Maksukyvyttömyysmenettelyn soveltumattomuus poistaa toimijalta liiketaloudellisen riskin, koska viime kädessä valtio vastaa toimijan veloista. Näin ollen luotonantajat voivat myöntää toimijalle luottoa edullisemmilla ehdoilla, koska luotonantajat voivat olla varmoja saatavansa saamisesta. Implisiittinen valtiontakaus koskee kuitenkin lainsäädännön perusteella vain osaa toimijoista, jolloin kyse ei ole kaikkien markkinoilla toimivien saatavilla olevasta edusta. La Poste-tapauksen perusteella tämä selektiivinen etu luo implisiittisiä valtiontakauksia koskevan olettaman valtiontuesta. Näin ollen voidaan havaita, että implisiittisen valtiontakauksen omaavalla toimijalla on olettama implisiittiseen ja rajoittamattomaan valtiontakaukseen pohjautuvasta kilpailuedusta markkinoilla. Implisiittisen valtiontakauksen luoma kilpailu- ja sisämarkkinaoikeudellinen ongelma on aihealue, joka varsinkin kansallisen oikeustilan kannalta on keskeinen tutkimuskysymys. Suomessa on Destia-päätöksen ja Palmia-tapauksen seurauksena säädetty yhtiöittämisvelvoitteen sisältävä kuntalaki, jossa on kuitenkin 13 poikkeusta koskien yhtiöittämisvelvollisuutta. Osa näistä poikkeuksista sisältää unionin oikeuden mukaista taloudellista toimintaa, johon sovelletaan unionin valtiontukisääntöjä. Valtiontukisääntöjen soveltuessa soveltuu kuntalain mukaisiin poikkeuksiin myös La Poste-tapauksen mukainen oikeuskäytäntö, jonka valossa toiminta tulisi yhtiöittää. Kuntalain ja unionin oikeuden välinen ristiriita muodostaa loppujen lopuksi sisämarkkinoiden kilpailuneutraliteetin kannalta epätoivottavan tilanteen, kun markkinat eivät toimi unionin tavoitteiden mukaisesti.