Browsing by Author "Haapamäki, Saara"

Tutkielma keskittyy suomalaisen luottotietotoiminnan kehitykseen ja positiivisten luottotietojen keräämiseen. Suomessa on harjoi-tettu luottotietotoimintaa yli 100 vuoden ajan, ja tänä aikana on useaan kertaan mietitty positiivisten luottotietojen sisällyttämistä luottotietorekisteriin. Tällä hetkellä Suomessa kerätään luottotietorekistereihin vain negatiivisia tietoja, eli maksuhäiriömerkintöjä. Useimmissa EU-jäsenvaltioissa kerätään rekistereihin myös positiivisia tietoja, kuten rekisteröidyn henkilön luottojen määrä, tulot tai kiinteistöomistukset. Tutkielmassa tutustutaan erilaisiin malleihin luottotietorekistereistä eri maiden lainsäädännön ja esimerk-kien kautta. Positiivisten luottotietojen keräämiseen liittyy läheisesti tietosuojaongelmat. Esimerkiksi Suomessa positiivisten tietojen poisjättä-mistä on perusteltu yksityisyyden suojan loukkauksella. Tämän vuoksi tutkielmassa tutustutaan lähemmin EU-tason sääntelyyn henkilötietojen suojasta, erityisesti perehtyen uuteen tietosuoja-asetukseen ja sen tuomiin muutoksiin henkilötietojen keräämisen suhteen. Toisena syynä positiivisten tietojen esteeksi on perusteltu sen mukanaan tuomio hallinnointikuluja. Tutkielmassa pereh-dytään tarkemmin siihen, mitä kaikkia kuluja todella positiivisten tietojen kerääminen toisi mukanaan. Tarkoituksena tutkielmassa on löytää mahdolliset ratkaisut esitettyihin ongelmiin ja perehtyä tarkemmin esitettyjen ongelmien todellisuuteen. Koko EU-alueella on tällä hetkellä voimakkaasti lisääntymässä palveluiden digitalisointi ja tämä vaikuttaa Suomessakin. Suomeen ollaan tällä hetkellä perustamassa uusia sähköisiä rekistereitä, jotta tietoa voitaisiin käsitellä nopeammin ja helpommin. Tutkiel-massa tutustutaan näihin uusiin rekistereihin ja pohditaan mahdollisuutta käyttää niitä hyödyksi luotonantotilanteessa positiivisen luottotietorekisterin luomisen suhteen. Aihe on ajankohtainen, sillä EU:n uusi tietosuoja-asetus astuu voimaan tänä vuonna ja kah-den vuoden siirtymisajan jälkeen tulee vuonna 2018 kaikkien jäsenvaltioiden sääntely olla sillä tasolla. Tietosuoja-asetus tuo mu-kanaan uusia periaatteita, joilla voi olla suurikin vaikutus luottotietotoimintaan. Tutkielmassa selvitetään vastausta seuraaviin kysymyksiin: Mikä on estänyt positiivisten luottotietojen keräämisen Suomessa ja miten nämä esteet voitaisiin välttää? Miltä luottotietotoiminnan tulevaisuus Suomessa näyttää, olisiko positiivisten luottotietojen kerääminen tarvittavaa vai voitaisiinko löytää toinen ratkaisu?