Browsing by Author "Haarasilta, Katri"

Tutkielman tarkoituksena on määritellä rakennusurakan yleisissä sopimusehdoissa (YSE) käytetty törkeän tuottamuksen käsite. Törkeä tuottamus on YSE-ehdoissa asetettu edellytykseksi muun muassa urakoitsijan takuuajan jälkeisen vastuun olemassaololle, mutta tuottamusasteen arvioinnissa käytettäviä kriteereitä ei ole YSE:ssä tarkemmin määritelty. Tuottamus on kuitenkin käsitteenä käytössä monilla eri oikeudenaloilla. Koska tuottamus on vain harvoin sopimusperusteisen vastuun edellytys, suurin osa tutkielman lähdeaineistosta perustuu yleiseen vahingonkorvausoikeudelliseen kirjallisuuteen. Lisäksi vertailukohtana on kuljetusoikeus, koska kuljetusoikeudellisessa lainsäädännössä törkeälle tuottamukselle on asetettu vastaavantyyppisiä seuraamuksia kuin rakennusurakassa. Sekä YSE:ssä että kuljetusoikeudellisessa lainsäädännössä törkeä tuottamus on seikka, jonka vallitessa urakoitsijaa tai rahdinkuljettajaa suojaavat vastuunrajoitukset menettävät merkityksensä. Tutkielmassa pyritään aluksi hahmottelemaan ne seikat, joiden valossa törkeää tuottamusta voidaan rakennusurakassa arvioida. Koska törkeä tuottamus mainitaan YSE:ssä osana vastuunrajoitusehtoa, luodaan katsaus myös vastuunrajoitusehtojen tulkintaperiaatteisiin. Tämän osalta todetaan, että törkeää tuottamusta on vastuunrajoitusehdon sitomattomuusperusteena tulkittava suppeasti, ja että tuottamusasteen arvioinnissa voidaan käyttää rikosoikeutta vastaavaa kokonaisarvostelua. Lisäksi päädytään erottamaan kaksi tuottamusasteen arviointitapaa: tietoinen törkeä huolimattomuus ja tiedoton törkeä huolimattomuus. Näistä ensimmäinen tarkoittaa vahingonaiheuttajan subjektiivista piittaamattomuutta, kun jälkimmäinen taas perustuu vahingonaiheuttajalle asetetun huolellisuusvaatimuksen rikkomisen arviointiin. Viidennessä ja kuudennessa jaksossa hahmotellaan tuottamusasteen arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja käyttämällä tarkastelukehikkona yleisessä vahingonkorvausoikeudellisessa kirjallisuudessa esiteltyä normi- ja riskiperusteista arviointitapaa. Loppupäätelmänä on se, että erilaisilla seikoilla on eriasteinen vaikutus tuottamuksen kvalifiointiin: esimerkiksi velvoittavan normin rikkominen voidaan katsoa helpommin törkeäksi tuottamukseksi kuin yleisemmän huolellisuusvaatimuksen rikkominen tilanteessa, jossa potentiaalinen riski ei ole kovin suuri. Joka tapauksessa huomioon voidaan ottaa urakoitsijan piittaamattomuuden lisäksi lukuisia muitakin seikkoja.