Browsing by Author "Hakkarainen, Kalle"

Arvopaperitilijärjestelmä on lailla arvopaperitileistä (750/2012) perustettu arvopaperien moniportainen säilytysjärjestelmä. Moniportaisessa järjestelmässä arvopapereita ei säilytetä arvopaperikeskuksessa omistajakohtaisesti lopullisten omistajien nimissä olevilla tileillä, vaan arvopaperikeskuksen osapuolet, säilyttäjät ja välittäjät, säilyttävät arvopapereita asiakkaidensa lukuun omassa säilytyskirjanpidossaan. Arvopaperien lopullinen omistaja selviää tällöin välittäjien säilytyskirjanpidosta, johon kirjataan arvopaperien ostot, myynnit sekä erityiset oikeudet. Tällä hetkellä arvopaperitililain mukainen säilytys on mahdollista vain suomalaisiin yhtiöihin sijoittaville ulkomaalaisille sekä ulkomaisiin yhtiöihin sijoittaville suomalaisille, koska se edellyttää käytännössä omistusten hallintarekisteröintiä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, koska hallintarekisteröinnin mahdollistamista myös suomalaisille sijoittajille pohditaan arvopaperikeskusasetuksen voimaansaattamisen yhteydessä. Vaikka hallintarekisteröinnin mahdollisuutta ei laajennettaisi, arvopaperitililakiin kohdistuva tutkimus on tarpeellista, koska ulkomaalaisten omistajien osuus Helsingin pörssissä olevien osakkeiden markkina-arvosta on mittava. Käsillä olevan tutkimuksen tarkoitus on selvittää, minkälaista esineoikeudellista suojaa sijoittajat saavat arvopaperitilijärjestelmän piirissä. Sijoittajansuojaa tarkastellaan ensinnäkin yleisesti arvopaperivaihdannan yhteydessä, mutta myös säilyttäjän maksukyvyttömyystilanteissa. Lisäksi sijoittajansuojaa tarkastellaan myös säilyttäjän tekemien disponointien osalta eli tilanteissa, joissa säilyttäjä käyttää asiakkaiden lukuun hallittuja arvopapereita. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää pureutumista arvopaperitililain perustavanlaatuisiin kysymyksiin, mikä vastaavasti edellyttää myös aiheen laajaa taustoitusta. Arvopaperitililaki sisältää omat säännökset sekä arvopaperivaihdannassa tapahtuvia kollisioita että säilyttäjän maksukyvyttömyyttä varten. Säännökset ovat sisällöltään ja ulkoasultaan pitkälti samanlaisia kuin UNIDROITin valmistelemasta Geneven arvopaperikonventiosta ja EU:n valmisteleilla olevasta arvopaperidirektiivistä löytyvät artiklat. Yleisen esineoikeuden sijaan tutkielmassa onkin käytetty pääasiallisina lähteinä kyseisiin säädöksiin liittyviä lähteitä. Tutkielmassa on argumentoitu, että arvopaperitilijärjestelmä on tarkoituksenmukaista nähdä välilliseen hallintaan perustuvana järjestelmänä, jossa sijoittajan oikeus perustuu uuteen sui generis -tyyppiseen oikeuteen. Tällainen hahmotustapa on perusteltu tutkielman tutkimuskysymysten valossa, koska arvopaperitililain lähtökohdat eroavat yleisestä esineoikeudesta huomattavasti. Vilpittömän mielen suoja on arvopaperitilijärjestelmässä kytketty asiakkaan tililtä ilmenevään asemaan eli arvopaperitilin tilimerkintöihin. Vastaavasti säilyttäjän maksukyvyttömyystilanteissa asiakkaalla ei ole arvopaperitililain hallituksen esityksen mukaan omistusoikeutta, vaan erityinen tilioikeus. Tilioikeus muistuttaa omistusoikeutta, muttei ole kuitenkaan siihen suoraan verrattavissa. Tutkielmassa on päädytty siihen, että asiakkaan omistusten suojalla on säilyttäjän konkurssissa kolme edellytystä. Asiakkaalla tulee ensinnäkin olla tilinhaltijan oikeusasema suhteessa säilyttäjään. Lisäksi säilyttäjällä tulee olla asiakkaan oikeusasemaa vastaavat arvopaperit hallinnassaan, ja arvopaperien on katsottava olevan hallinnassa asiakkaan lukuun. Mikäli säilyttäjällä ei ole tilinhaltijan oikeusasemaa vastaavia arvopapereita hallinnassaan, joudutaan soveltamaan arvopaperitililain tappionjakosäännöksiä. Säilyttäjän tekemien disponointien osalta tutkielmassa osoitetaan, että arvopaperitilijärjestelmä mahdollistaa arvopaperien monipuolisemman vakuuskäytön.