Browsing by Author "Halkilahti, Jenni"

Tutkielmassa tarkastellaan maineen norkkimista perusteena tuotejäljittelyn kiellettävyydelle. Maineen norkkimisessa on kyse siitä, että elinkeinonharjoittaja pyrkii saamaan oikeudetonta hyötyä toisen elinkeinonharjoittajan tuotteen maineesta ja tunnettuudesta luomalla mielleyhtymän tällaiseen maineikkaaseen ja tunnettuun tuotteeseen. Tuotejäljittelyn kiellettävyys on perinteisesti perustunut oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa sille, että jäljittely aiheuttaa sekaantumisvaaraa kuluttajille tuotteen kaupallisen alkuperän suhteen. Tuotejäljittely ei kuitenkaan aina aiheuta sekaantumisvaaraa tuotteiden välille. Esimerkiksi look alike -ilmiössä on kyse sellaisesta tuotejäljittelystä, jossa tuotteen ulkoasu muistuttaa läheisesti markkinajohtajan pakkausta ilman, että menettelystä aiheutuu mitään sekaantumisvaaraa. Lähtökohtaisesti jäljittelyssä ensisijaisena tavoitteena on muutoinkin toisen yrityksen tuotteen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttäminen ja kuluttajien harhaanjohtaminen tapahtuu vain jäljittelyn ”sivutuotteena”. Vapaan kilpailun periaatteen vuoksi jäljittely on lähtökohtaisesti sallittua. Jäljittelyn on katsottu edistävän tervettä kilpailua ja pitävän tuotteiden hinnat kurissa. Jäljittelyn sallittavuutta on rajoitettu immateriaalioikeuksin sekä SopMenL:n nojalla, jotta turvattaisiin yrityksille tarvittavat kannustimet luoda jotakin uutta. Kaikessa jäljittelyyn puuttumisessa on kuitenkin otettava huomioon sen vaikutukset vapaan kilpailun periaatteelle. Tämän vuoksi on tärkeää määritellä selkeät rajat sille, millä perustein yksittäinen elinkeinonharjoittaja voi saada suojaa jäljittelyä vastaan riippumatta siitä, perustuuko suoja maineen norkkimiselle vai sekaantumisvaaraa aiheuttavalle jäljittelylle. Sekaantumisvaaraa aiheuttavan jäljittelyn osalta on katsottu, että suojaa tulisi antaa vain omaperäisille ja tunnetuille tuotteille. Samoin yksinoikeussuojaa annetaan tuotteille, jotka ovat jollain tavalla omaperäisiä ja erottumiskykyisiä. Nämä edellytykset toimivat hyvänä lähtökohtana myös sille, että tuote olisi suojaamisen arvoinen maineen norkkimista vastaan. Markkinaoikeus on antanut vain kaksi ratkaisua, jotka käsittelevät puhtaasti maineen norkkimista. Vaikka yritykset ovat jo pitkään vedonneet maineen norkkimisen sopimattomuuteen tuotejäljittelytapauksissa, ei markkinaoikeus ole ottanut maineen hyväksikäytön arvioinnin edellytyksiin kantaa kovinkaan seikkaperäisesti. Maineen hyväksikäyttö onkin melko uusi sopimattoman menettelyn muoto oikeuskäytännössämme. Ruotsissa sen sijaan maineen norkkiminen on jo pitkään katsottu omaksi sopimattoman menettelyn muodokseen. Markkinaoikeus viittasi maineen hyväksikäyttöä koskevassa ratkaisussaan MAO 121/12 Ruotsin oikeuskäytännössä kehittyneeseen maineen norkkimisoppiin eli renommésnyltning -doktriiniin. Ruotsissa maineen hyväksikäyttö eli renommésnyltning on oma sopimattoman menettelyn muotonsa. Ruotsissa sekaantumisvaaraa aiheuttava jäljittely arvioidaan erillään maineen hyväksikäytön kiellettävyydestä. Jos käsillä on sekaantumisvaara, Marknadsdomstolen ei edes tutki maineen hyväksikäyttöä. Ruotsalainen maineen norkkimisoppi on tutkielmassa keskeisessä osassa, kun selvitetään maineen norkkimisen kiellettävyyden edellytyksiä. Ruotsalaisen oikeuskäytännön tarkastelemisen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan markkinaoikeuden tuotejäljittelyä koskevia ratkaisuja sen selvittämiseksi, minkälaisia tuotteen ominaisuuksia on oikeuskäytännössä pidetty suojaamisen arvoisina. Tutkielmassa pyritään esittelemään arviointiedellytyksiä sille, milloin maineen norkkiminen olisi kiellettävää tuotejäljittelytilanteissa. Arvioinnissa otetaan huomioon vapaan kilpailun periaatteen asettamat rajat sekä aikaisempi tuotejäljittelyä koskeva oikeuskäytäntö. Tutkielmassa selvitetään, että tärkeimpinä edellytyksinä maineen norkkimisen kiellettävyydelle ovat norkkimisen kohteeksi joutuneen tuotteen maine ja tunnettuus, mielleyhtymän luominen tällaiseen tuotteeseen sekä oikeudeton hyötyminen mielleyhtymän luomisesta. Näiden edellytysten sisältöä avataan tutkielmassa tarkemmin oikeustapausten kautta.