Browsing by Author "Huusko, Anna"

Tutkielmassa tarkastellaan, mitä työsyrjintäoikeudenkäynneissä tarkoitetaan syrjintäolettamalla ja miten prosessissa tulisi suhtautua sellaisiin työntekijän henkilöä koskeviin kiellettyihin syrjintäperusteisiin, joista työnantaja ei ole ollut tietoinen. Tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan työsyrjintäoikeudenkäyntejä syrjintäolettaman näkökulmasta. Ensimmäisen osan tarkoituksena on selvittää, mitä syrjintäolettamalla tarkoitetaan ja missä työsyrjintäprosessin vaiheessa syrjintäolettama aktualisoituu. Tarkastelun kohteena ovat syrjintäolettaman synnyn ja kumoamisen edellytykset sekä oikeusvaikutukset. Syrjintäolettamalla on keskeinen merkitys todistelussa, ja tästä syystä tutkielmassa selvitetään, kuinka jaettu todistustaakka toteutuu käytännössä. Tutkielman toisessa osassa kategorisoidaan eri syrjintäperusteita. Aikaisemmassa tutkimuksessa kiellettyjä syrjintäperusteita on kategorisoitu syrjintäperusteiden epäilyttävyyden ja neutraalisuuden mukaan. Epäilyttävillä syrjintäperusteilla on tarkoitettu sellaisia henkilöstä ilmeneviä syrjintäperusteita kuten rotua ja sukupuolta, joiden perusteella tapahtunutta epäsuotuisaa kohtelua on vaikea oikeuttaa. Neutraaleilla perusteilla sen sijaan on tarkoitettu sellaisia syrjintäperusteita, joiden vallitessa epäsuotuisampi kohtelu on helpommin perusteltavissa ja oikeutettavissa. Tutkielmassa luodaan uusi syrjintäperusteiden jaottelu, josta käytetään nimitystä piilevät syrjintäperusteet. Piilevät syrjintäperusteet ovat sellaisia yhdenvertaisuuslaissa tai tasa-arvolaissa kiellettyjä syrjintäperusteita, jotka eivät näy työntekijästä ulkoisesti. Piileville syrjintäperusteille on ominaista se, että ne kuuluvat sellaisten arkaluontoisten tietojen piiriin, joita työnantajalla ei ole oikeutta hankkia työntekijöistään. Piileviä syrjintäperusteita ovat ainakin poliittinen vakaumus, uskonto, terveydentila, mielipide, seksuaalinen suuntautuminen sekä raskaus tiettyyn pisteeseen saakka. Tutkimusongelmana on selvittää, miten piilevät syrjintäperusteet suhtautuvat syrjintäolettaman muodostumiseen. Tutkimuksessa pohditaan sitä, odotetaanko työnantajalta täyttä tietoisuutta piilevän syrjintäperusteen olemassaolosta, ja voiko työnantaja kumota syrjintäolettaman vetoamalla tietämättömyyteensä syrjintäperusteen olemassaolosta. Koska lainsäätäjä ei ole ottanut piileviin syrjintäperusteisiin kantaa, eikä asia ole aktualisoitunut oikeuskäytännössä, ei tutkielmassa saavuteta yksitulkintaista vastausta siihen, voisiko syrjintäperusteen piilevyys toimia syrjintäolettaman kumoajana oikeudenkäynnissä. Lopputuloksena päädytään kuitenkin siihen, että työnantajalta ei tämänhetkisen voimassaolevan lainsäädännön puitteissa voida edellyttää täyttä tietoisuutta piilevien syrjintäperusteiden olemassaolosta, sillä tietoisuutta tai tietämättömyyttä olisi käytännössä varsin mahdotonta todistaa. Toisaalta myöskään työntekijältä ei edellytetä kovin laajaa näyttövelvollisuutta syrjintäperusteen olemassaolosta, jonka vuoksi kirjoittajan näkemyksen mukaan asiassa olisi tarve lainsäädännön täsmentämiselle.