Browsing by Author "Jämsä, Joonas"

Tämän lainopillisen tutkielman keskeisenä tarkoituksena on selventää patenttipoolien muodostamiseen liittyviä kilpailuoikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi erityistarkastelussa ovat biolääketieteen alalle syntyvät patenttipoolit ja niihin kohdistuvat mahdolliset erityisvaatimukset. Patenttipoolien hyötyjä ja haittoja on pohdittu niin oikeudellisista kuin taloustieteellisistä näkökulmista. Nämä tutkimukset ovat kuitenkin pääosin lähtöisin Yhdysvalloista. Euroopassa patenttipoolien hyötyihin ja haittoihin kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta ei olla paneuduttu yhtä laajasti. Parhaimmillaan patenttipoolit ovat innovaatioita edistäviä sopimusoikeudellisia konstruktioita, jotka mahdollistavat patenttien lisensoinnin keskitetysti yhden tahon kautta. Lisäksi patenttipoolit voivat vähentää patenttien päällekkäisyyksistä aiheutuvia ongelmia, joissa teknologian tehokas hyödyntäminen on riippuvainen useasta eri oikeudenhaltijasta. On kuitenkin mahdollista, etteivät patenttipoolit kaikissa tapauksissa täytä EU-kilpailuoikeuden asettamia vaatimuksia. Tämän jännitteen johdosta aiheen tarkastelun olennaisuus korostuu. Keskeiseksi kysymykseksi patenttipoolien tehokkaan hyödyntämisen kohdalla nousevat patentinhaltijoiden väliseen suhteeseen ja lisensointiin liittyvät kilpailuoikeudelliset seikat. Tähän liittyy esimerkiksi se, kuinka kilpailijoiden yhteistoiminta voidaan järjestää tavalla, joka ei nosta lisensoinnista aiheutuvia kustannuksia. Bioteknologiapoolit on otettu tutkielmassa erityistarkasteluun, koska ala on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmenien aikana ja sen potentiaali yleisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi merkittävä. Lisäksi vuosituhannen merkittävimmäksi bioteknologian keksinnöksi tituleerattua CRISPR/Cas9-geenitekniikaa koskevien patenttien ympärille on yritetty muodostaa patenttipoolia. Täten aiheen käsittely tarkemmin on ajankohtaista. Patenttipoolit voivat siis osoittautua tehokkaaksi tavaksi lisensoida myös bioteknologian sovelluksia. Nykyinen patenttipooleja koskeva kilpailuoikeudellinen kehys on kuitenkin laadittu pääosin vastaamaan informaatioteknologian ja kuluttajateknologioiden tarpeita. Bioteknologia eroaa merkittävästi näistä teknologian aloista. Tästä johtuen nykyinen regulaatio ei välttämättä sovi yhtä hyvin bioteknologian keksintöjen lisensointiin, vaikka tarve patenttipooleille joillain bioteknologian osa-alueilla saattaa osoittautua ilmeiseksi. Komission antamat suuntaviivat ovat keskeisin oikeuslähde patenttipoolien syvällisemmän kilpailuoikeudellisen arvioinnin kannalta tällä hetkellä. Vaikka suuntaviivojen oikeuslähdeopillinen asema on jokseenkin epävarma, antavat ne selkeät puitteet arvioida keskeisiä kilpailuoikeudellisia kysymyksiä liittyen patenttipoolien perustamiseen. Poolin perustamisen osalta erityisen selviä ovat tilanteet, joissa teknologia perustuu standardeihin. Standardoimattomat teknologiat, joiden osalta pooli saattaa sisältää muitakin kuin teknologialle keskeisiä patentteja osoittautui monimutkaisemmaksi. Tutkimuksessa selvisi, etteivät bioteknologian patentit aina perustu standardoituihin teknologioihin ja esimerkkinä tästä toimii muun muassa perusteilla oleva CRISPR/Cas9-patenttipooli. Komission käytännössä ei ole toistaiseksi arvioitu standardoimattomiin teknologioihin perustuvia patenttipooleja ja niiden asettamia kysymyksiä. Näin ollen mahdollinen CRISPR/Cas9-patenttipooli saattaa kiinnittää mahdollisten kilpailijoiden tai lisenssinsaajien huomion siinä määrin, että poolin lainmukaisuus saattaa tulla komission arvioitavaksi.