Browsing by Author "Järvi, Janina"

Osakeyhtiön rahoitusvälineet ovat muodollisesti aina joko omaa tai vierasta pääomaa. Nykyaikaisilla rahoitusmarkkinoilla esiintyy kuitenkin useita instrumentteja, joiden luokittelua puhtaasti joko oman tai vieraan pääoman eriksi voidaan pitää haastavana. Myös pääomalaina lukeutuu tällaiseksi rahoitusinstrumentiksi. Omaan tai vieraaseen pääomaan luokittelu joudutaan kuitenkin aina suorittamaan rahoitusinstrumentin kirjanpito- ja verotuskohtelua tarkasteltaessa. Tämä luokittelu voidaan perustaa instrumentin taloudelliseen tai oikeudelliseen muotoon. Yhtiö-, kirjanpito- ja vero-oikeudellinen sääntely lähtevät tältä osin kuitenkin liikkeelle hyvin erilaisista lähtökohdista. Pääomalainan vieraan pääoman ehtoisuutta on pidettävä vakiintuneena pääsääntönä, mutta lainan ehtoja ”virittämällä” voidaan aikaansaada pääomalainan luonteen muuttuminen alkuperäisestä. Kirjanpidossa pohdittavaksi tulee, millä edellytyksillä pääomalainaa voidaan pitää oman pääoman ehtoisena rahoituseränä siten, että se voidaan kirjata velallisyhtiön taseessa omaan pääoman. Kirjanpitolaissa ja kansainvälisissä tilinpäätösstandardeissa oman pääoman ehtoiselta pääomalainalta edellytetään osakeyhtiölain 12 luvun pakottavien edellytysten täyttämisen lisäksi perpetuaalisuutta, eräpäivättömyyttä. Nämä ehdot täyttävä pääomalaina saadaan velallisyhtiön oman harkinnan mukaisesti kirjata taseessa omaan pääomaan. Pääomalainan lukeminen omaksi pääomaksi ei nykysääntelyn ja oikeuskäytännön valossa ole kuitenkaan verotuksessa mahdollista, vaikka pääomalainan ehtoja olisi viritetty oman pääoman ehtoisilla piirteillä tai instrumentin kirjanpitokohtelu indikoisi sen oman pääoman ehtoisuutta. Verotuksessa pääomalainat katsotaan säännönmukaisesti vieraan pääoman eriksi, jolloin niille maksettu tuotto on velallisyhtiölle vähennyskelpoinen meno. Mainitusta johtuen rahoitusinstrumenttien monimuotoisemmat käyttömahdollisuudet rajoittuvat tällä hetkellä pitkälti kirjanpito- ja yhtiöoikeuteen, mutta voidaan todeta, että välipääomarahoitusinstrumenttien tehokkaampi hyödyntäminen myös verotuksessa tulisi tulevaisuudessa mahdollistaa.