Browsing by Author "Järvilehto, Juulia"

Viime vuosina yhteiskunta on voimakkaasti digitalisoitunut ja palvelut ovat siirtyneet internet-ympäristöön. Digitalisoitumisen myötä esille on noussut uusia liiketoimintamalleja. Yritykset keräävät verkosta huomattavia määriä tietoja ja hyödyntävät niitä toiminnassaan. Myös yrityskauppojen rakenne on digitalisoitumisen myötä muuttunut ja yhä useampi yrityskauppa painottuu big dataan ja siten henkilötietojen suojaan. Tutkielmassa selvitetään onko henkilötietojen suojan arvioinnille sijaa Euroopan unionin komission yrityskauppavalvonnassa. Tutkielma alkaa yleisellä osalla, jossa tarkastellaan yrityskauppavalvontaa ja henkilötietojen suojaa erikseen. Molemmista osa-alueista on oltava tarpeeksi kattava kokonaiskuva, jotta niiden yhdistämiseen liittyviin ongelmiin ja kysymyksiin voidaan perehtyä tarkemmin. Yleisen osan jälkeen siirrytään oikeustapausanalyysiin, jonka avulla tutkitaan, miten komissio on ottanut oikeuskäytännössään huomioon henkilötietojen suojan. Tutkielmassa käsitellään laajemmin viittä komission yrityskaupparatkaisua ja sitä, miten niissä on huomioitu henkilötietojen suoja. Oikeustapausanalyysin jälkeen siirrytään käsittelemään kysymystä siitä, tulisiko henkilötietojen suojaa koskevat näkökulmat ottaa huomioon yrityskauppavalvonnassa. Tässä yhteydessä vertaillaan yrityskauppavalvonnan ja henkilötietojen suojan tavoitteiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä ja voidaan huomata, että näiden kahden osa-alueen tavoitteet ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaiset. Tavoitteiden lisäksi luvussa käsitellään viranomaisten välisiä toimivaltakonflikteja ja sitä, onko tietosuojalainsäädäntö yksistään riittävä vastaamaan digitalisoituvan yhteiskunnan tuomiin haasteisiin. Viimeisessä pääluvussa tarkastellaan, miten henkilötietojen suoja voidaan ottaa huomioon keskittymien kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa jo olemassa olevien vahinkoteorioiden valossa. Henkilötietojen suojan voidaan katsoa olevan hintaan perustumaton kilpailuparametri, joten aihetta lähestytään laatua, innovointia ja kuluttajien valinnanvaraa koskevien vahinkoteorioiden kautta. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että komissio on laajemmin alkanut ottamaan henkilötietojen suojan huomioon arvioinnissaan. Komissiolta kuitenkin puuttuvat vielä keinot ja osaaminen henkilötietojen suojan integroimiseksi yrityskauppavalvonnan arviointiperusteisiin. Komission ja Euroopan tietosuojaviranomaisen tulisikin toimia keskenään yhteistyössä, jotta oikeat työkalut ja arviointiperusteet saadaan luotua tulevaisuutta varten, sillä big dataan ja henkilötietojen suojaan painottuvien yrityskauppojen määrä tulee todennäköisesti tulevaisuudessa lisääntymään merkittävästi.