Browsing by Author "Järvinen, Elina"

Välimiesmenettely on etenkin elinkeinoelämässä käytetty riidanratkaisun muoto, joka tarjoaa vaihtoehdon riidan ratkaisemiselle tuomioistuinmenettelyssä. Oikeudenkäymiskaaren säännökset riita-asian oikeudenkäynnistä eivät pääsääntöisesti koske välimiesmenettelyä, sillä oikeudenkäymiskaaren sääntely on lähtökohtaisesti sekä tuomioistuinta että riidan osapuolia sitovaa, kun taas välimiesmenettely rakentuu osapuolten autonomian ja menettelyn joustavuuden ympärille. Näin ollen välimiesmenettelyn osapuolilla on melko pitkälle menevä valta sopia siitä, miten he haluavat välimiesmenettelynsä järjestää, joten menettely voidaan räätälöidä vastaamaan asianosaisten toiveita ja ratkaistavana olevan riitakysymyksen erityistarpeita. Vaikka välimiesmenettely tapahtuu pääsääntöisesti oikeudenkäymiskaaren menettelysääntöjen ulottumattomissa, on välimiesmenettelystä annettuun lakiin (967/1992) otettu välimiesmenettelyn kustannusten jakoa koskevaan 49 §:ään viittaus soveltuvin osin koko oikeudenkäymiskaaren 21 lukuun. Tässä tutkimuksessa selvitän, missä määrin tämä viittaussäännös voi aiheuttaa epäselvyyttä tai ainakin epävarmuutta kansallisessa välimiesmenettelyssä. Hypoteettisia tilanteita lähestytään oikeudenkäymiskaaren 21 luvun relevantin sääntelyn tutkimisella, jonka jälkeen tutkimuksesta saatuja havaintoja sovitetaan välimiesmenettelyn viitekehykseen ja analysoidaan niiden yhteensopivuutta. Lopuksi tutkimuksessa tehdään lyhyt katsaus oikeudenkäyntirahoitukseen, sillä se kansainvälisenä ilmiönä saattaa sivuuttaa suomalaisessa välimiesmenettelyssä tapahtuvan riidanratkaisun kansallisen välimiesmenettelylainsäädännön ennustamattomuuden vuoksi.