Browsing by Author "Jaakkola, Maria"

Tutkielman aiheena on vaaralliset rikoksentekijät ja erityisesti vaarallisten rikoksentekijöiden erityisseuraamukset. Tutkielmassa tarkastellaan seuraamusten historiaa, nykytilaa sekä tulevaisuutta. Vaaralliset rikoksentekijät ovat tällä hetkellä ajankohtainen aihe, sillä Suomessa on koettu viime vuosina tarpeelliseksi selvittää, millä keinoin yhteiskunnalle vaaralliset rikoksentekijät olisi mahdollista pitää erillään yhteiskunnasta. Uudessa hallitusohjelmassa ratkaisuna ongelmaan on esitetty varmuusvankeuden käyttöönottoa. Varmuusvankeus mahdollistaisi määräaikaisen vankeusrangaistuksen pidentämisen, mikäli tuomittua vankeusrangaistusta ei pidettäisi riittävänä muiden henkilöiden terveyden, vapauden tai turvallisuuden suojelemiseksi, ja olisi todennäköistä, että henkilö syyllistyy uudelleen törkeään väkivaltarikokseen. Tutkielmassa tarkastellaan syitä sille, miksi vaarallisia rikoksentekijöitä koskevaa lainsäädäntöä on koettu tarpeelliseksi uudistaa, ja mitä syitä uudistamisen taustalla mahdollisesti vaikuttaa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan yleisesti varmuusvankeutta sekä varmuusvankeuden soveltumista nykyiseen seuraamusjärjestelmäämme. Varmuusvankeus muistuttaa monilta osin aikaisemmin Suomessa vaarallisille rikoksentekijöille käytössä ollutta pakkolaitosjärjestelmää, josta luovuttiin lopullisesti vuonna 2006 muun muassa siihen liittyvien oikeusturvaongelmien vuoksi. Varmuusvankeus tuomitaan rikoksentekijälle oletetun vaarallisuuden perusteella, mitä voidaan pitää monelta osin ongelmallisena. Suomessa rikosoikeus pohjautuu tekorikosoikeudelle, mutta varmuusvankeudessa puolestaan on monia tekijärikosoikeudellisia piirteitä. Lisäksi varmuusvankeuteen liittyy ongelmia sen suhteen, olisiko kyseessä uusi rangaistuslaji vai jonkinlainen rikosoikeudellinen turvaamistoimenpide. Eri alojen asiantuntijat ovat esittäneet kriittisiä näkemyksiä varmuusvankeuteen liittyen eikä varmuusvankeuden käyttöönottoa esimerkiksi esitetty Oikeusministeriön vuonna 2023 teettämässä julkaisussa. Vaikuttaisikin siltä, että poliitikot pyrkivät varmuusvankeudella ensisijaisesti vastaamaan niin sanottuun julkiseen huoleen vaarallisista rikoksentekijöistä yhteiskunnassamme, eikä uudistuksella välttämättä ole todellista painavaa yhteiskunnallista tarvetta.