Browsing by Author "Jasu, Aino-Maria"

Suomen aviovarallisuusjärjestelmä rakentuu puolisoiden omaisuuden erillisyyden periaatteelle. Avioliiton aikana puolisoiden omaisuus on toisistaan täysin erillään. Kun avioliitto purkautuu joko avioeron tai puolison kuoleman johdosta, puolisoiden välillä toimitetaan ositus, jolla puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus puolitetaan puolisoiden kesken. Joskus tämän puolittamisperiaatteen toteutuminen osituksessa on kuitenkin syystä tai toisesta häiriintynyt. Tällaisissa tilanteissa sovellettavaksi voi tulla avioliittolain vastikesäännökset. Vastikesäännösten tarkoitus on turvata puolisoita erilaisissa tilanteissa, joissa ositushetken avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrä on syystä tai toisesta joko vähentynyt toisen puolison vahingoksi tai lisääntynyt siten, että toinen puoliso saisi ilman häiriön korjaamista liian suuren avio-osan. Tutkielma käsittelee avioliittolain vastikesäännösten soveltamista tilanteessa, jossa samassa osituksessa tulee annettavaksi useampi vastike. Usean vastikkeen soveltamistilanteisiin ei löydy soveltamisohjeita laista, eikä lain esitöistä. Oikeuskirjallisuudessakaan ei juuri ole ongelmaa tarkasteltu. Ruotsalaisissa avioliittolain esitöissä on joidenkin vastikkeiden osalta huomioitu satunnaisia tilanteita, joissa useampi vastike tulee annettavaksi, mutta tyhjentävästi tai järjestelmällisesti usean vastikkeen soveltamistilanteita ei ruotsalaisissa esitöissäkään ole käsitelty. Tutkielma jakaantuu kahteen pääjaksoon, jossa ensimmäisessä käydään läpi vastikkeet osituksessa yleisesti ja esitellään avioliittolain vastikesäännökset. Toisessa pääjaksossa tarkastellaan vastikkeiden keskinäisiä soveltamistilanteita, kun vastikkeita tulee osituksessa annettavaksi enemmän kuin yksi. Tämä tarkastelu toteutetaan oikeuskirjallisuudessa vakiintuneiden vastikkeiden lajitteluperusteiden avulla. Tällöin vastikkeet jaetaan kolmeen lajiin sen mukaan, miten ne osituksessa otetaan huomioon. Vastikelajit ovat 1) puolison omasta omaisuudesta annettava vastike (AL 92 §), 2) avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä annettavat vastikkeet (AL 93 §, 94 § ja 95 §), sekä 3) ennakkoperintövastike (AL 94 a §). Toisessa pääjaksossa soveltamistilanteita tarkastellaan soveltamalla vastikkeita edellä esitetyn jaottelun mukaan pareittain siten, että kutakin vastikelajia tarkastellaan yhdessä samanlajisen ja erilajisen vastikkeen kanssa. Vastikkeiden soveltamistilanteita hahmotellaan paljon esimerkkien ja laskelmien avulla ja esitys on osittain hyvin teknistä. Useiden laskelmien tekeminen on kuitenkin välttämätöntä vastikkeiden soveltamistilanteiden tarkastelussa. Usean vastikkeen soveltamistilanteeseen liittyviä ongelmia tarkastellaan yksittäisten esimerkkien avulla, jotta vastikkeiden antamiseen liittyviä ongelmia voidaan havainnollistaa mahdollisimman tehokkaasti. Tutkielmassa soveltamistilanteita tarkastellaan osituksen näkökulmasta ja siten perinnönjakoon liittyvät seikat jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelun ulkopuolelle jää myös perintökaaren 3:3:n vastikesäännös. Tutkielmassa ei myöskään käsitellä puolison ylivelkaisuuteen liittyviä ongelmia, vaan puolisot on tutkielmassa mielletty velattomiksi, poikkeuksena toki ne vastikesäännökset, jotka koskevat nimenomaan puolisolla olevaa velkaa.