Browsing by Author "Jokela, Salla-Mari"

Yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 3.1 §:n 5 kohdan mukaisen saneerausvelkaa koskevan säännöksen tulkinta on käytännössä muodostunut monin paikoin varsin tulkinnanvaraiseksi erityisesti velallisen sopimusrikkomukseen sekä sopimuksen ulkoiseen vahingonkorvaukseen perustuvien korvausvelkojen arvioinnin yhteydessä. Haastava ja monitulkintainen kysymys on usein käsillä muun muassa silloin, kun urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen tai sopimuksen ulkoiseen vastuuseen perustuvan velan syntyajankohta tulisi täsmentää sen määrittämiseksi, onko kyseessä saneerausvelka vai menettelyn aikana syntynyt velka. Aihepiiristä ei juurikaan ole oikeuskäytäntöä tai -kirjallisuutta, ja oikeustila on tältä osin jäänyt varsin epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Tutkielmassa tarkastellaan kyseisen saneerausvelkaa koskevan säännöksen tulkintaa korvausvelkojen osalta erityisesti tilanteessa, jossa urakoitsija on yrityssaneerauksessa. Tarkoituksena on selventää niitä arviointiperusteita, joiden avulla velan syntyajankohta voidaan määrittää täsmällisesti yrityssaneerauksen velkajaottelun yhteydessä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat näin ollen seuraavat: 1. Millä tavoin urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen perustuva korvaus jäsentyy saneerausvelkojen tai menettelynaikaisten velkojen piiriin yrityssaneerauksessa? 2. Miten vastaavasti urakoitsijavelallisen vahingonkorvausvastuu sopimuksen ulkoisesta vahingosta jäsentyy saneerausvelkojen tai menettelynaikaisten velkojen piiriin? Tutkielman aiheen ulkopuolelle on rajattu kansainväliset insolvenssimenettelyt, joten arvioinnissa keskitytään kotimaisen oikeustilan selkiyttämiseen kansallisten yrityssaneerausmenettelyjen osalta. Lisäksi tarkastelun keskiössä ovat erityisesti sellaiset urakkasopimussuhteet, joihin sovelletaan Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 -ehtoja. Tutkielma on lainopillinen. Aluksi tutkielman ensimmäisessä pääluvussa tarkastellaan lakisääteistä yrityssaneerausmenettelyä sekä sen tarkoitusta ja tavoitteita. Toisessa pääluvussa käsitellään tarkemmin velallisyhtiön velkojen jaottelua saneerausvelkoihin sekä menettelyn aikana syntyneisiin velkoihin, sekä erityisesti korvausvelkojen jäsentelyyn liittyviä yleisiä tulkintaratkaisuja. Kolmannessa pääluvussa syvennytään niihin arviointiperusteisiin, joiden avulla urakoitsijavelallisen sopimusrikkomukseen perustuvan velan syntyajankohta tulisi määrittää yrityksen saneerauksesta annetun lain 3.1 §:n 5 kohdan mukaisesti velkajaottelun yhteydessä. Vastaavaa arviointia käsitellään tutkielman neljännessä pääluvussa urakoitsijavelallisen sopimuksen ulkoiseen vahingonkorvausvastuuseen perustuvien velkojen osalta. Viidennessä pääluvussa kootaan yhteen tutkielman johtopäätöksiä, ja lopuksi esitetään muutamia kokoavia ajatuksia sen puolesta, miksi vallitsevaa oikeustilaa ja tulkintaan liittyviä arviointiperusteita olisi tarpeen selkiyttää.