Browsing by Author "Jokinen, Minja"

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, millä edellytyksillä hankintaviranomaisten välinen yhteistyö jää hankintadirektiivin 2004/18/EY ja Euroopan unionin perussopimusten perusperiaatteiden soveltamisalan ulkopuolelle. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi on ensiksi määritelty sekä hankintasopimuksen että hankintaviranomaisen käsitteet, sillä nämä käsitteet ovat avainasemassa hankintasääntöjen soveltamisalan määrittämisessä. Käsitteiden avaamisen jälkeen tutkielmassa tarkastellaan erikseen institutionalisoitu eli vertikaalinen yhteistyö sekä ei-institutionalisoitu eli horisontaalinen yhteistyö. Tietyt kriteerit täyttävien yhteistyöjärjestelyjen katsotaan jäävän hankintasopimuksen käsitteen ulkopuolelle, ja siksi niihin ei sovelleta hankintadirektiivin säännöksiä tai perussopimuksista johtuvia menettelyvaatimuksia. Julkista hankintaa koskevan sopimuksen on oltava kirjallinen ja sen tulee sisältää sitovia velvoitteita. Sen olennaisimmat tunnusmerkit ovat siihen liittyvä vastike sekä sen osapuolet. Vastikkeen on sisällettävä jonkinlainen taloudellinen etu, ja sen on oltava vastasuoritus jostain hankintaviranomaisen välitöntä taloudellista intressiä palvelevasta suorituksesta. Tunnusmerkkinä vastike myös erottaa hankintasopimuksista niin sanotut käyttöoikeussopimukset, joissa ainakin osa vastikkeesta muodostuu palvelun tai rakennuksen hyödyntämisoikeudesta. Hankintasopimuksen osapuolina on oltava yksi tai useampi hankintaviranomainen ja yksi tai useampi taloudellinen toimija. Hankintaviranomaiset ovat tahoja, jotka tavoittelevat toiminnallaan yleistä etua ja käyttävät siinä julkisia varoja. Tällaisia yksiköitä ovat valtio, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset sekä näiden yhteenliittymät. Taloudellisen toimijan on oltava jokin hankintaviranomaisesta erillinen yksikkö, mutta se voi myös itse olla hankintaviranomainen. Institutionalisoidussa yhteistyössä monta hankintaviranomaista käyttää yhdessä määräysvaltaa yhteiseen sidosyksikköön, jolta tehtävät hankinnat jäävät tietyin edellytyksin hankintasäännösten soveltamisalan ulkopuolelle. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella nämä edellytykset ovat: 1) hankintaviranomainen käyttää sidosyksikössä sellaista määräysvaltaa kuin se käyttää omissa yksiköissään ja 2) sidosyksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan siinä määräysvaltaa käyttävien viranomaisten kanssa. Jotta ensimmäinen kriteeri täyttyisi, hankintaviranomaisten on yhdessä kyettävä vaikuttamaan sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Sataprosenttinen omistusosuus on merkki riittävästä määräysvallasta, mutta myös hyvin pieni omistusosuus voi riittää, jos muut seikat puoltavat määräysvallan olemassaoloa. Sen sijaan määräysvaltakriteeri ei voi täyttyä, jos sidosyksikössä on yksityisiä osakkuuksia. Myös erilaiset sidosyksikön ja hankintaviranomaisen väliseen suhteeseen liittyvät seikat voivat vaikuttaa siihen, katsotaanko määräysvaltakriteeri täyttyneeksi. Jotta institutionalisoidun yhteistyön toinen kriteeri täyttyisi, sidosyksikön toiminnan on oltava pääosin omistettu määräysvaltaa käyttäville hankintaviranomaisille, ja kaikella muulla toiminnalla on oltava vain toisarvoinen merkitys. Ei-institutionalisoidussa yhteistyössä viranomaiset eivät käytä mitään erillistä yhteistä yksikköä yhteistoimintansa perustana, vaan käyttävät yhdessä omia resurssejaan. Koska hankintaviranomaisten väliseltä yhteistyöltä ei vaadita mitään tiettyä oikeudellista muotoa ja koska hankintaviranomaisilla on oikeus suorittaa tehtäviään omilla voimavaroillaan, jää ei-institutionalisoitu yhteistyö hankintasääntöjen ulkopuolelle. Tällaisen yhteistyön on kuitenkin täytettävä seuraavat kriteerit: 1) kyseessä on yhteistyö, jolla varmistetaan osapuolten yhteisen julkisen palvelun tehtävän suorittaminen, 2) järjestelyssä ei ole mukana yksityisiä osapuolia, 3) mikään yksityinen palveluntarjoaja ei saa kilpailijoihinsa nähden etuoikeutettua asemaa ja 4) yhteistyön toteuttamista säätelevät vain yleisen edun mukaisten päämäärien tavoittelulle ominaiset seikat ja vaatimukset.