Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Junttonen, Roosa"

Sort by: Order: Results:

  • Junttonen, Roosa (2021)
    Henkistä väkivaltaa esiintyy monissa eri muodoissa perheiden sisällä, kouluissa, työpaikoilla ja verkossa. Ilmiön yleisyydestä huolimatta henkistä väkivaltaa ei ole Suomen rikoslainsäädännössä nimenomaisesti kriminalisoitu. Henkinen väkivalta voi kuitenkin joissain tapauksissa täyttää erinäisten rikosten tunnusmerkistöjä. Tässä työssä selvitetään, miten ja millä edellytyksin pahoinpitelyn ja tapon tunnusmerkistöt soveltuvat henkisen väkivallan tapauksiin. Pahoinpitelyä tarkastellaan terveyden vahingoittamisen näkökulmasta, ja tappoa tarkastellaan erityisesti itsemurhan edistämisenä. Henkilösuhde voi vaikuttaa olennaisesti henkisen väkivallan rangaistavuuteen ja mahdollisesti tahallisuusarviointiin. Sama menettely voi olla tahallisena rikoksena rangaistavaa yhdessä tapauksessa ja toisessa ei, ainoastaan henkilösuhteen takia. Rikosoikeudellisesti merkittävää suhdetta ei ole täsmällisesti rikoslaissa määritelty. Jotta voidaan arvioida yksittäistapauksessa, onko kyseessä rangaistavuuteen vaikuttava suhde, on huomiota kiinnitettävä rikosoikeuden lisäksi muihin oikeudenaloihin, kuten valtiosääntö- ja perheoikeuteen. Henkistä väkivaltaa tarkastellaan tässä työssä kolmessa eri suhteessa: (1) vanhemman kohdistama henkinen väkivalta lapseensa, (2) puolisoiden välinen henkinen väkivalta, ja (3) verkossa tapahtuva henkinen väkivalta tilanteessa, jossa tekijällä ja uhrilla ei ole läheistä suhdetta. Yleisellä tasolla työssä tarkastellaan epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen ja välillisen tekemisen konstruktioita sekä tahallisuutta. Yksityiskohtaisesti käydään läpi henkilösuhteen vaikutusta teon rangaistavuuteen ja tahallisuusarviointiin. Työ sisältää myös katsauksen siihen, miten henkinen väkivalta on kriminalisoitu Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tässä työssä tarkastellaan Suomessa voimassa olevaa oikeutta lainopillista metodia käyttäen. Epäselvissä tulkintatilanteissa on käytetty pro et contra -tulkintaa johtopäätösten vetämiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitetty laillisuusperiaatteeseen laajan tulkinnan rajoittajana.