Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Jusslin, Santeri"

Sort by: Order: Results:

  • Jusslin, Santeri (2018)
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia erikoissijoitusrahastoja koskevien ammattimaisten sijoittajien tekemien merkintätoimeksiantoja sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Tutkimusmetodi on lähes yksinomaan oikeusdogmaattinen, mutta se sisältää myös otteita de sententia ferenda -tyyppisestä tutkimuksesta. Näin on siksi, etteivät oikeuslähteet tai -kirjallisuus kykene tarjoamaan yksiselitteistä vastausta siihen, mikä voimassa olevan oikeuden kanta allekirjoitetun merkintälomakkeen sitovuuteen on. Tämä johtaa yleisten oikeusperiaatteiden ja reaalisten argumenttien käyttämiseen osana tutkimusta. Tutkielman tutkimustehtävänä on selventää vallitsevaa kansallista oikeustilaa rahaston ja rahastoon sijoittavan henkilön välisen oikeussuhteen syntymisen osalta. Tarkoitus on selvittää erityisesti allekirjoitetun merkintälomakkeen sopimusoikeudellista sitovuutta voimassa olevan oikeuden mukaan. Tutkimuksen tavoitteena on vastata siihen, ketkä ovat rahastosijoittamista koskevan sopimuksen osapuolet. Ensin ratkaistaan kysymys siitä, onko erikoissijoitusrahasto oikeussubjekti vai edustaako sitä ulkopuolisiin nähden rahastoyhtiö. Toiseksi tutkitaan, muodostaako allekirjoitettu merkintälomake sopimuksen sijoittajan ja rahastoyhtiön välille ja mikä on tämän sopimuksen keskeinen sisältö. Tutkimuksessa esitetään hypoteesi, että osapuolten välille on syntynyt inter partes sitova sopimus rahastosijoittamisesta, mikäli rahastosijoitusta koskeva merkintälomake on allekirjoitettu, vaikkei merkintäsummaa olisikaan maksettu. Suomessa oli tutkimusaineiston keräämisen aikaan (31.12.2017) rekisteröity 129 erikoissijoitusrahastoa, joista 113 rahaston dokumentaatio oli julkisesti saatavilla. Tätä aineistoa tarkastelemalla voidaan saada käsitys siitä, miten velvoittavaksi rahastoyhtiöt ovat määritelleet rahastomerkintää koskevan tahdonilmaisun. Tarkastelun kohteena ovat olleet ensisijaisesti ne rahastot, joita markkinoidaan pääasiassa ammattimaisille sijoittajille. Aineisto on kerätty rahastoyhtiöiden verkkosivuilta. Pääsääntöisesti erikoissijoitusrahastot ovat luonteeltaan avoimia, mutta markkinoilla on myös ns. single investor fund -tyyppisiä ammattimaisille sijoittajille suunnattuja rahastoja. Tyypillisesti tällaisten rahastojen dokumentaatio ei ole julkisesti saatavilla. Pyydettäessä tämänkin aineiston pitäisi olla rahastoyhtiöiltä saatavilla. Tämän tutkimuksen kannalta puuttumaan jääneiden 16 erikoissijoitusrahaston dokumentaatiota ei ole pyydetty erikseen, sillä niiden ei katsottu tuovan olennaista lisäarvoa muutoinkin kattavaan aineistoon. Tutkimuksen johtopäätös on, että sijoittajan allekirjoittama merkintälomakkeen voidaan tapauskohtaisesti ja tiettyjen edellytysten vallitessa tulkita konstituoivan häntä sitovan rahastosopimuksen, jonka sisältönä on sijoituksen tekeminen tiettyyn erikoissijoitusrahastoon. Näin syntyvän sopimuksen ehdot määräytyvät pääsääntöisesti yleisien sopimusehtojen asemassa sovellettavien kyseisen erikoissijoitusrahaston sääntöjen ja rahastoesitteen sekä erikseen osapuolten kesken sovittujen ehtojen mukaan. Sopimusvapautta rajoittaa rahastoyhtiön velvollisuus kohdella rahasto-osuudenomistajia ja sellaiseksi aikovia henkilöitä tasapuolisesti. Oikeuskäytännössä on linjattu, että yhdenvertaisuusperiaate edellyttää rahastoyhtiön noudattavan kaikessa toiminnassaan johdonmukaisia ja asiakkaiden yhdenvertaisuutta kunnioittavia lähtökohtia. Tapauskohtaisesti sopimuksen ehdoista jää riippumaan, mikä merkitys allekirjoitetulla merkintälomakkeella sopimusoikeudellisesti on. Tätä kirjoitettaessa vireillä on sijoitusrahastolainsäädännön kokonaisuudistus. Uudistuksen myötä muun muassa erikoissijoitusrahastoa koskeva sääntely ehdotetaan siirrettäväksi sijoitusrahastolaista vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain yhteyteen. Uudistuksella ei kuitenkaan nähdä olevan vaikutusta rahastomerkintöjä koskevaan kansalliseen oikeustilaan, jota tässä tutkimuksessa tutkitaan. Tutkimuksessa on seurattu Suomen lainsäädäntöä 11. toukokuuta 2018 säädöskokoelmaan 361/2018 asti.