Browsing by Author "Jylhä, Jaakko"

Välimiesmenettely on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino, jonka merkitys on suuri erityisesti elinkeinoelämän piirissä. Sen etuihin kuuluu mm. menettelyn nopeus, joustavuus sekä tarkoituksenmukaisuus. Menettely perustuu pitkälti osapuolten sopimusvapauteen, jonka mukaan osapuolet voivat välityssopimuksen tekemällä sopia, että heidän väliset riitansa ratkaistaan tuomioistuinmenettelyn sijasta välimiesmenettelyssä. Useimmiten menettelystä sovitaan jo ennen mahdollisten riitojen aktualisoitumista ottamalla välityslauseke osaksi osapuolten välistä liike-sopimusta. Käytännössä välityslausekkeet jäävät usein sisällöltään tukinnanvaraisiksi, sillä niiden laatimiseen ei sopimusneuvotteluissa kiinnitetä riittävästi huomiota. Eniten epäselvyyksiä on käytännössä aiheutunut välityslausekkeen soveltamisalasta eli siitä, mitä osapuolten välisiä riitoja se koskee. Välityslausekkeen huolimaton laadinta aiheuttaa tällöin riskin siitä, että osapuolten välinen riitakokonaisuus hajautuu eri menettelyihin esimerkiksi siten, että osa riitakokonaisuudesta ratkaistaan tuomioistuimessa ja osa välimiesmenettelyssä. Tämä vaikeuttaa asian käsittelyä samoin kuin johtaa ylimääräisiin kustannuksiin. Tilanne ei useimmiten myöskään vastaa osapuolten alkuperäistä tarkoitusta, sillä useimmiten osapuolet ovat alun perin tarkoittaneet, että välimiehet ratkaisevat heidän välisen riitansa kaikilta osin. Tutkielmassani käsittelen hajautunutta riidanratkaisua, joka on useimmiten aiheutunut välityslausekkeen huolimattoman laadinnan seurauksena. Tavoitteena on tarkastella syitä välityslausekkeiden virheherkkyyden taustalla sekä sitä, millä keinoin epätarkoituksenmukainen riidanratkaisun hajautuminen pystytään estämään. Vaikka osapuolet voivat missä tahansa vaiheessa tehdä uuden soveltamisalaltaan tarkoituksenmukaisemman välityssopimuksen, onnistuu välityslausekkeiden muuttaminen käytännössä harvoin. Tämä johtuu siitä, että useimmiten toinen osapuoli saa taktista hyötyä kalliiksi muodostuvasta hajautuneesta riidanratkaisusta, eikä jälkeenpäin suostu välityslausekkeen muuttamiseen. Kun sopimuksen jälkikäteinen muuttaminen onnistuu harvoin, on käytännössä alettu suosia välityslausekkeen laajaa tulkintaa osapuolten alkuperäisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Periaatteen mukaan välimiehet tulkitsevat välityslauseketta mahdollisimman laajasti, jotta he saavat ratkaista kaikki osapuolten toisiinsa läheisesti liittyvät riidat. Riitakompleksin hajautuminen pystytään näin estämään osapuolten oletetun tarkoituksen mukaisesti. Täysin mielivaltaisesti välimiehet eivät kuitenkaan voi toimivaltaansa laajentaa vaan tulkintaa tulisi aina suorittaa osapuolten tarkoituksen sekä siitä saatavan selvityksen valossa. Mikäli tarkoituksenmukaista riidanratkaisua ei pystytä tulkinnan avulla toteuttamaan, käsittelen toissijaisina keinoina myös välityslausekkeen pätemättömäksi katsomista ja kohtuullistamista keinoina estää konfliktinratkaisun hajautuminen. Tällöin molemmissa tapauksissa keskeisenä ajatuksena on, että välityslauseke sivuutetaan kokonaan, jolloin koko riitakokonaisuus saadaan tuomioistuinmenettelyn piiriin. Välityslausekkeen pätevyyttä tarkastellaan sekä välimiesoikeudellisen toimimattomuussäännön että rauenneiden edellytysten perusteella. Toimimattomuussäännössä keskeisenä kysymyksenä on, estääkö riidanratkaisun hajautuminen välityslausekkeen toimimisen säännön tarkoittamalla tavalla. Rauenneiden edellytysten kohdalla kysymyksenä taas on, voidaanko riitakokonaisuuden hajoamista pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella osapuolen olennainen oletus menettelyn laadusta on rauennut. Välityslausekkeen kohtuullistaminen taas voisi tulla kysymykseen ainakin silloin, kun riidanratkaisu muodostuisi kohtuuttomaksi heikomman osapuolen kannalta. Näin voi olla silloin, kun asianosaisen tosiasiallinen mahdollisuus asiansa ajamiseen heikkenee rinnakkaisten prosessien kalleuden vuoksi. Kohtuullistamisen ei välttämättä tarvitse aina tapahtua välityslauseketta kokonaan sivuuttaen, vaan kohtuuttomuuden poistaminen voi onnistua myös muilla keinoin. Tutkielmassa tulenkin käsittelemään mm. sitä, voidaanko välimiesten toimivaltaa laajentaa välityslauseketta sovittelemalla. Myöshän tällöin koko konflikti saadaan saman menettelyn piiriin ja riidanratkaisun hajautuminen estyy.