Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kaivola, Tuomas"

Sort by: Order: Results:

  • Kaivola, Tuomas (2016)
    Tutkielmani aiheena on henkilötietojen suoja EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla. Tutkielmani on tarkoitus vastata kahteen kysymykseen: Miten henkilötietojen suojasta tuli itsenäinen perusoikeus? Miten henkilötietojen suojan perusoikeusasema näkyy ja miten se vaikuttaa digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen ja toimintaan? Eurooppalaisessa keskustelussa tietosuojasta on korostettu henkilötietojen suojan evolutiivista luonnetta. Henkilötietojen suoja onkin kehittynyt paljon lyhyessä ajassa. EU:ssa henkilötietojen oikeudellinen suojaaminen alkoi varsinaisesti vuonna 1995, kun tietosuojadirektiivi 95/46/EY säädettiin. Toinen suuri kehitysaskel tapahtui Lissabonin sopimuksen myötä, kun Euroopan unionin perusoikeuskirjasta tuli oikeudellisesti sitova. Aiemmin henkilötietojen suoja liitettiin sekä lainsäädännössä että EUT:n oikeuskäytännössä yksityiselämän suojaan. Lissabonin sopimuksen myötä tilanne muuttui. Perusoikeuskirjassa henkilötietojen suojasta on oma, yksityisyydensuojasta erillinen artiklansa, ja viimeaikaisessa oikeuskäytännössä EUT on myös käsitellyt henkilötietojen suojaa itsenäisenä perusoikeutena. Nyt EU:ssa on käynnissä tietosuojauudistus. Sen kulmakivenä on tietosuojadirektiivin korvaava tietosuoja-asetus. Tällä hetkellä näyttää siltä, että henkilötietojen suoja on nostettu merkittävään rooliin digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamisessa ja toiminnassa. Henkilötietojen suojan perusoikeusasema vaikuttaa monen säännöksen taustalla tietosuojauudistuksessa. Henkilötietosääntelyn tavoitteena on lisätä kansalaisten luottamusta digitaalisia sisämarkkinoita kohtaan, ja rekisteröityjen oikeuksia on vahvistettu tietosuojauudistuksessa. EUT on myös perusoikeusasemaan viittaamalla laajentanut EU-oikeuden alueellista soveltamisalaa tietojen käsittelyn osalta, mikä on otettu tietosuoja-asetuksessa huomioon. Tällä on vaikutuksia kansainvälisten yritysten kannalta. EUT ja tietosuoja-asetus painottavat myös viranomaisvalvonnan merkitystä: perusoikeutta henkilötietojen suojaan on pystyttävä tehokkaasti valvomaan ja puolustamaan. Henkilötietojen suoja ei kuitenkaan ole perusoikeusasemastaan huolimatta absoluuttinen oikeus. Oikeutta voidaan rajoittaa ja tasapainottaa muiden oikeuksien kanssa. Eri intressien tasapainottamisessa EUT on kuitenkin osoittanut, ettei henkilötietojen suoja ole kevyt punnus.