Browsing by Author "Kajander, Iina"

Tutkielmassa käsitellään taloudellista seuraantovastuuta ja tarkastellaan kyseisen vastuuopin soveltuvuutta kilpailuoikeudelliseen vahingonkorvaukseen. Kysymyksiä tarkastellaan seuraannonsaajan vastuuriskin näkökulmasta. Kilpailuvahingolla tarkoitetaan SEUT 101 ja 102 artikloiden mukaisia kilpailuoikeudellisia sääntöjä sekä vastaavia kansallisia kilpailuoikeudellisia sääntöjä rikkomalla aiheutettuja vahinkoja. Nykyisin kilpailuoikeudellinen vahingonkorvausvastuu perustuu edellä mainittujen artikloiden välittömän vaikutuksen lisäksi direktiiviin 2014/104/EU kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista sekä vastaavaan jäsenvaltioiden kansalliseen sääntelyyn. Tutkielman tavoitteina on vastata erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Voiko juridisesti lakanneen kilpailurikkomukseen osallistuneen yrityksen seuraaja taloudellisen seuraannon nojalla joutua vastuuseen ensiksi mainitun toimiin perustuvista vahingonkorvausvastuista? Miten taloudellisen seuraannon vastuuoppi sopii kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen osaksi, erityisesti oikeusvoimavaikutuksen näkökulmasta? Kilpailurikkomuksesta vastaa henkilökohtaisen vastuun periaatteen mukaisesti se, joka on syyllistynyt kyseiseen rikkomukseen. Kilpailurikkomukseen osallistuneiden yritysten uudelleenjärjestelyistä voi kuitenkin seurata kilpai-luoikeudellisen vastuun näkökulmasta tilanteita, joissa kyseinen pääsääntö ei ole toteutettavissa. Taloudellisen seuraannon nojalla kilpailuoikeudellinen vastuu voidaan poikkeuksellisesti kohdistaa rikkomuksen tehneen oikeushenkilön sijasta siihen taloudelliseen toimintaan, jonka puitteissa rikkomus on tehty. Taloudellista seuraantoa sovelletaan kilpailuoikeuden julkisoikeudellisessa täytäntöönpanossa kilpailulain sekä unionin vakiintuneen oikeuskäytännön nojalla. Vastuuopin soveltumiselle kilpailuoikeuden yksityisoikeudelliseen täytäntöönpanoon ei ole löydettävissä vastaavaa tukea unionin - tai kansallisesta lainsäädännöstä. Tähän asti oikeuskäytäntö on ollut huomattavan vähäistä, mikä sekin on ollut kansallista. Taloudellisen seuraannon soveltamista on kansallisessa oikeuskäytännössä perusteltu unionin oikeuden tehokkaan toteutumisen vaatimuksella. Myös julkisoikeudellisen seuraamusratkaisun positiivisella oikeusvoimavaikutuksella on voitu perustella vastuuopin soveltamista. Opin sisältö itsessään on myös jossain määrin jäänyt tarkentamatta, ja vastuuopin soveltamiseen liittyy monia erityiskysymyksiä, joita tässä tutkielmassa on käsitelty. Tutkielman johtopäätöksenä on esitetty, että taloudellista seuraantovastuuta koskevaa riskiä ei seuraannonsaajan osalta voi sulkea pois, vaikka vastuuopin olemassaolosta ei ole lainsäädännössä eikä oikeuskäytännössä selkeää kantaa. Toiseksi kysymystä vastuuopin soveltuvuudesta yksityisoikeudelliseen täytäntöönpanoon on voitu arvioida useasta eri näkökulmasta. Johtopäätös, jonka mukaan vastuuoppi voitaisiin hyväksyä kilpailuoikeudellisen vahingonkorvauksen soveltamisen piiriin, saa tukea erityisesti seuraamusmaksuratkaisun positiivisen oikeusvoimavaikutuksen nojalla, mikä on vahvistettu direktiivin 2014/104/EU 9 artiklassa. Myös unionin kilpailuoikeuden yleinen kehityslinja, jossa vahvasti pyritään vahingonkorvausvastuun tehokkaaseen toteuttamiseen sekä yhdenvertaistamaan kilpailuoikeuden yksityisoikeudellisen soveltamisen asemaa suhteessa julkisoikeudelliseen soveltamiseen, tukee soveltamisen hyväksyttävyyttä. On nähty, että vastuuoppi voisi soveltua osaksi kilpailuoikeudellista vahingonkorvausta. Vastuuopin sisällölliset erot yksityis- ja julkisoikeudellisen soveltamisen välillä on prosessieroista johtuen kuitenkin nähty perustelluiksi, eikä oppia ole siten välttämättä syytä omaksua sellaisenaan suoraan julkisoikeudellisesta täytäntöönpanosta.