Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kalkasmaa, Tuulia"

Sort by: Order: Results:

  • Kalkasmaa, Tuulia (2019)
    Tiivistelmä/Referat – Abstract Teknologian kehitys aiheuttaa erilaisia haasteita toimivan kilpailun kannalta. Viimeaikaisena kehityssuuntana on ollut kilpailurikkomusten siirtyminen verkkoympäristöön hinnoittelualgoritmien laajamittaisen käyttöönoton myötä. Hinnoittelualgoritmien haittavaikutuksien on katsottu olevan erityisen suuria, sillä ne voivat edesauttaa sekä nimenomaisen että myös hiljaisen kolluusion syntyä. Hinnoittelualgoritmien lisääntynyt käyttö yritystoiminnassa voikin muuttaa kilpailuympäristöä suuntaan, jossa kilpailu voi olla heikentynyttä. Tutkielma tarkastelee, milloin ja millä edellytyksillä hinnoittelualgoritmien käyttö johtaa yritysten väliseen kiellettyyn kilpailunrajoitukseen ja on näin kiellettyä. Tutkielmassa arvioidaan hinnoittelualgoritmien suhdetta kilpailuoikeuteen sellaisessa digitaalisessa ympäristössä, jonka ominaispiirteitä ovat algoritmitoimijuus ja miltei täydellinen läpinäkyvyys hinnoissa. Algoritmisessa toimintaympäristössä tapahtuvien kilpailurikkomusten osalta tutkielma jakaa algoritmisessa toimintaympäristössä käytettyjen hinnoittelualgoritmien osalta tilanteet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: 1. Klassinen digitaalinen kartelli 2. Harmaaseen alueeseen kuuluvat kolmikantaiset kartellit eli hub-and-spoke-järjestelyt 3. Oligopoliongelman laajentuminen markkinoita seuraavien algoritmien myötä Hinnoittelualgoritmien kiellettävyyttä kussakin kategoriassa arvioidaan SEUT 101 artiklan 1 kohdan kartellikiellon näkökulmasta. Erityisen keskeisessä roolissa on yhdenmukaistetun menettelytavan käsite, jonka avulla arvioidaan, pidetäänkö yritysten markkinakäyttäytymistä hiljaisena kolluusiona eli sallittuna toimintana vai nimenomaisena kolluusiona eli kiellettynä kartellina. Yhdenmukaistetun menettelytavan olemassaolon osalta tutkielmassa keskitytään menettelytavan tunnusmerkistön täyttymiseen hinnoittelualgoritmeissa sekä siihen, milloin riittävän näytön vaatimus täyttyy. Tutkielma päätyy lopputulemaan, jonka mukaan ensimmäisen ja toisen kategorian tapauksissa puuttuminen SEUT 101 artiklan 1 kohdan nojalla onnistuu. Tuomioistuimella on nykysääntelyn nojalla riittävät keinot soveltaa yhdenmukaistetun menettelytavan käsitettä hinnoittelualgoritmeihin. Ensimmäisen ja toisen kategorian osalta voidaan kuitenkin päätellä, että kartellin toteuttamistapa on muuttunut. Kartelli toteutuu yhä useammin löyhempien järjestelyjen ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen kautta verkkoympäristössä. Kolmannen kategorian osalta kuitenkin huomataan, että samansuuntaisten ja markkinoita seuraavien algoritmien avulla voidaan saavuttaa hiljaisen kolluusion tasapaino ilman yhteydenpitoa kilpailijoiden välillä. Ongelmallista tämän kysymyksen osalta on, että vaikka hiljainen kolluusio on juridisesti sallittu ja jää kilpailurikkomuksia koskevan sääntelyn ulkopuolelle, se vaikuttaa markkinoilla usein vahingollisesti ja voi vahingollisilta vaikutuksiltaan vastata jopa nimenomaista kolluusiota hintojen noustessa yli kilpailukykyisen hintatason. Hiljaista kolluusiota edesauttavat hinnoittelualgoritmit ovatkin ilmiönä uusi ja haastavat voimassaolevaa lainsäädäntöä. Vastakkain ovat kartellikiellon tehokkuus ja yritysten oikeusturva.