Browsing by Author "Kansanniva, Ella"

Oikeus maksuttomaan perusopetukseen on merkittävä perus- ja ihmisoikeus, joka on suojeltu Suomen perustuslaissa (731/1999) ja useissa Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Oikeus perusopetukseen vaarantui kuitenkin covid-19-pandemian vuoksi, kun suojeltiin toisia perus- ja ihmisoikeuksia, ennen kaikkea oikeutta elämään, terveyteen ja turvallisuuteen. Tutkielman ydin on kysymys siitä, miten oikeus perusopetukseen on toteutunut covid-19-pandemian aikana poikkeusoloissa Suomessa vuosien 2020-2021 aikana. Muun muassa perustuslain 6 §:ssä turvatulla yhdenvertaisuuden periaatteella on keskeinen merkitys sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa, joten tutkin myös, miten se on toteutunut. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi sitä, mikä on ollut perusopetuksen rajoittamisen lainsäädäntöpohja poikkeusolojen aikana ja miten toimivalta on jakautunut. Tutkielmassa pohditaan vielä, miten jotkut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen turvaamat erityiset oikeudet, kuten lapsen etu, ovat toteutuneet perusopetuksessa poikkeusoloissa. Tutkielman metodina on voimassa olevaa oikeutta tarkasteltaessa lainoppi. Toisena metodina on kvalitatiivinen empiirinen oikeustutkimus, jossa selvitetään muun muassa havainnoinnin, haastattelujen ja asiakirja-aineistojen pohjalta ulkoa päin oikeuden vaikutuksia ja toteutumista. Covid-19-pandemian kaltaisten poikkeusolojen toimivaltuuksista säännellään perustuslain 23 §:ssä, Suomea velvoittavissa ihmisoikeussopimuksissa ja valmiuslaissa (1552/2011). Perusopetusta on rajoitettu poikkeusoloissa keväällä 2020 valmiuslain nojalla ja keväällä 2021 normaalilainsäädännöllä tartuntatautilain ja perusopetuslakiin (628/1998) säädetyn 20a §:n keinoin. Perusopetusoikeus ei ole toteutunut täysimääräisesti poikkeusoloissa etäopetuksessa. Myös yhdenvertaisuuden toteutuminen on riippunut muun muassa koulun ja kunnan sijainnista, digitaalisten laitteiden saatavuudesta ja tekniikan hallitsemisesta, oppimisen tuen saamisesta ja laadukkuudesta, kouluaterian tarjoamisesta, kielen osaamisesta, vanhempien avusta, kotioloista ja poikkeusolojen aiheuttamasta kuormituksesta. Lapsen etu ei ole aina saanut vaadittavaa huomiota päätöksenteossa. Tutkimuksen pääteesejä ovat, että lapsen etu toteutuu parhaiten lähiopetuksessa ja että etäopetukseen siirtyminen on covid-19-pandemian leviämisen ehkäisemiseksi viimesijainen keino.