Browsing by Author "Kujala, Joel"

Tutkielmassa tarkastellaan neutraliteettiperiaatteen eli verotuksen neutraalisuuden periaatteen merkitystä ja sisältöä arvonlisäverotuksessa. Neutraliteettiperiaate on sisällöltään varsin laaja käsite, joka esiintyy lukuisissa Euroopan unionin tuomioistuimen arvonlisäverotusta koskevassa tuomiossa. Tutkielmassa keskitytään esittelemään periaatetta erityisesti EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön kautta tarkastellen. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä on neutraliteettiperiaatteen tosiasiallinen asema ja vaikutus arvonlisäverotuksessa. Arvonlisäverojärjestelmässä neutraalia verotusta pyritään toteuttamaan ketjuluonteisuudella. Neutraalisuuden yhtenä määritelmänä voidaankin pitää verotusta, jossa arvonlisävero jää verovelvollisten toimijoiden rasitukseksi, vaan se siirtyy kuluttajalle. Neutraliteettiperiaate on tässä mielessä väline, jota hyödynnetään arvonlisäverotuksen verorasituksen kohdistamiseksi oikeaan tahoon, eli tavaran tai palvelun lopulliseen kuluttajaan. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, ettei verovelvollisille elinkeinonharjoittajille muodostu neutraalissa arvonlisäverojärjestelmässä lainkaan verorasitusta arvonlisäverosta. Käsitteenä neutraliteettiperiaate sisältää useita eri ulottuvuuksia, jotka ovat osin päällekkäisiä. Tutkielmassa tarkastellaan neutraliteettiperiaatetta muun muassa horisontaalisen ja vertikaalin neutraliteetin, kilpailu- ja kysyntäneutraalisuuden sekä EU:n sisämarkkinoiden neutraalisuuden toteutumisen kannalta. Näille erityyppisille neutraliteetin muodoille on annettu vaihtelevasti painoarvoa EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä, vaikkei EU-tuomioistuin varsinaisesti tuomioissaan totea, minkä tyyppistä neutraliteettia se kulloinkin painottaa. Neutraliteettiperiaatteen sisältöä tarkastellaan ensin verollisen myynnin ja verovelvollisuuden näkökulmaa koskevassa luvussa. Luvussa käsitellään oikeustapauksia, jossa neutraliteettiperiaate on vaikuttanut tulkintaan siitä, onko verovelvollisen harjoittama toiminta ollut arvonlisäverodirektiivin tarkoittamaa taloudellista toimintaa tai olisiko tietystä liiketoimesta tullut suorittaa arvonlisäveroa. Lisäksi luvussa tarkastellaan, miten neutraliteettiperiaate vaikuttaa keskenään kilpailevien, mutta eri verokannan mukaan verotettujen tavaroiden ja palveluiden verotukseen sekä laittoman ja rikollisen liiketoiminnan verotukseen. Neutraliteettiperiaatetta tarkastellaan lisäksi luvussa, joka käsittelee veron vähennysoikeuden ja osittaisen vähennysoikeuden syntymistä. Luvussa käsitellään neutraliteettiperiaatetta myös tilanteissa, jossa verovelvollinen harjoittaa rinnakkain sekä veronalaista että verovapaata liiketoimintaa. Lopuksi tutkielmassa käsitellään neutraliteettiperiaatteen vaikutusta arvonlisäveroryhmien ja oman käytön verotuksen kannalta.