Browsing by Author "Kujala, Liina"

On epäselvää, kuka vallitsevan oikeustilan mukaan vastaa vuokratyöntekijän sivulliselle aiheuttamasta vahingosta. Isännän korvausvastuun yleisiä syntyedellytyksiä on kolme. Ensinnäkin edellytetään, että vahingonaiheuttajan ja isännän välillä vallitsee tietynlainen oikeussuhde. Toisekseen vahingon on tullut aiheutua työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä. Kolmanneksi vahingon on tullut aiheutua työssä. Tutkielman kannalta merkittävin näistä kolmesta syntyedellytyksestä on ensimmäinen ja yksi tutkielman keskeisimmistä tavoitteista on selvittää, kumpi työvoimanvuokraussopimuksen osapuolista (vuokraus- vai käyttäjäyritys) on vahingonkorvauslaissa tarkoitettu isäntä, vai voivatko molemmat olla sitä yhtäaikaisesti. Vuokrausyritys näyttäisi työnantaja-asemansa perusteella ainakin olevan vuokratyöntekijän isäntä. Käyttäjäyrityksen isäntä-asema on sen sijaan epävarma. Sitä puoltavat isännänvastuusääntelyn taustalla vallitsevat yleiset perusteet kuten esimerkiksi se, että työ tehdään käyttäjäyrityksen johdon ja valvonnan alaisena ja käyttäjäyrityksen lukuun. Käyttäjäyrityksellä on myös vuokrausyritystä paremmat mahdollisuudet arvioida toimintaansa liittyvät riskit ja varautua niiden estämiseen ohjeistamalla työntekijää ja huomioimalla mahdollisen vahingonkorvausvelvollisuuden aktualisoitumisriskin toimintansa hinnoittelussa ja siten pulverisoimalla sen osaksi toimintakustannuksiaan. Lain sanamuoto ei myöskään aseta estettä vuokraus- ja käyttäjäyrityksen asettamiselle yhteisvastuuseen, vaikka laissa ei perinteisesti ole tunnettu ajatusta kahdesta isännästä. Toisaalta lakisidonnaisuutta korostava tiukka tulkintalinja voisi johtaa siihen, että sekä ajatus käyttäjäyrityksen isännänvastuusta että yhteisvastuullisesta isännänvastuusta hylätään kokonaisuudessaan. Vahingonkorvauksen suorittamisesta aiheutuva taloudellinen menetys ei välttämättä jää lopullisesti vahingonkorvauslain mukaisen isännän kannettavaksi. Vuokraus- ja käyttäjäyritys ovat voineet sopia keskinäisestä vastuunjaostaan työvoimanvuokraussopimuksessaan ja tämä luonnollisesti sitoo sopimusosapuolia. Mikäli vastuunjakolausekkeita ei ole käytetty, on mahdollista, että vastuu syntyy tulkitsemalla sopimusehtoja ja tarkastelemalla, onko vuokratyöntekijän vahinkoon johtanut toiminta aiheutunut jommankumman osapuolen sopimusrikkomuksesta. Vaikka vastuu työntekijän aiheuttamasta vahingosta on ensisijaisesti kanavoitu työnantajalle, työntekijä ei ole vastuusta täysin vapaa. Vahingonkärsijä voi vaatia korvausta suoraan työntekijältä, jos tämä on aiheuttanut vahingon tahallisesti tai jos työantaja on maksukyvytön. Lisäksi työnantaja voi vaatia työntekijältä vahingonkärsijälle maksamaansa korvausta takautumisoikeutensa nojalla. Pääsääntöisesti työntekijä ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan täyttä korvausta, vaan kohtuulliseksi arvioidun määrän. Lievällä tuottamuksella aiheuttamistaan vahingoista työntekijä ei kuitenkaan ole lainkaan korvausvelvollinen.. Vuokrausyrityk-sellä on takautumisoikeus suoraan työnantaja-asemansa perusteella. Käyttäjäyritys on kuitenkin työntekijän näkökulmasta hänen työnantajansa sopimuskumppani, eikä työntekijä lähtökohtaisesti vastaa työnantajansa sopimuskumppanille aiheuttamastaan vahingosta. Pääsääntöisesti käyttäjäyritys ei siten voi esittää korvausvaatimuksia vuokratyöntekijälle. Tahallisesti aiheuttamastaan vahingosta työntekijä vastaa yhteisvastuullisesti isännänvastuussa olevan tahon kanssa eikä työntekijän korvausta kohtuullisteta, ellei siihen ole erityisiä perusteita Vahingonkorvauksen maksajaksi voi myös tulla vakuutusyhtiö. Ensinnäkin vahingonkärsijällä itsellään voi olla vakuutus, josta hän saa korvauksen. Tällöin vakuutuksenantajalle muodostuu takautumisoikeus vahingonkorvausvelvolliselta, jos vuokratyöntekijä on aiheuttanut vahingon törkeällä tuottamuksella tai tahallisesti. Vakuutuksenantajalla ei kuitenkaan ole vahingonkärsijää parempaa oikeutta vahingonkorvaukseen ja vahingonkorvausvelvollinen voi vedota kaikkiin samoihin väitteisiin vakuutuksenantajaa kuin vahingonkärsijää itseään vastaan. Vahingonkorvausvelvollinen isäntä on myös voinut ottaa vastuuvakuutuksen kattaakseen vahingonkorvausvelvollisuuttaan koskevan vahinkoriskin. Vakuutuksenottaja/vakuutettu (vuokraus-/käyttäjäyritys) voi tällöin joutua vakuutuksenantajan regressivaatimusten kohteeksi vain, jos se on rikkonut vakuutussopimuslakia tai vakuutusehtoja. Vuokratyön-tekijä ei ole vastuuvakuutussopimussuhteen osapuoli, joten vakuutuksenantajalla on häneen nähden takautumisoikeus silloin, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella. Takautumisoikeutta rajoittavat tällöin kuitenkin vahingonkorvauslain mukaiset säännökset työntekijän korvausvelvollisuudesta.