Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Kujala, Sofia"

Sort by: Order: Results:

  • Kujala, Sofia (2024)
    Kestävyyteen liittyvät rahoitustuotteet ovat saaneet suuren suosion sijoittajien keskuudessa ja markkinat ovat tämän myötä kokeneet huomattavan kasvun EU:ssa. Kestävyyteen liittyvien rahoitustuotteiden suosio on tuonut mukanaan haitallisen sivuvaikutuksen finanssimarkkinoille. Kysyntä on tuonut mukanaan markkinatoimijoiden pyrkimyksen luoda kestävämpiä kestävyysprofiileja, jotka voivat johtaa sijoittajia harhaan sijoituspäätöksissä. Tätä haitallista ilmiötä kutsutaan viherpesuksi. EU on toteuttanut merkittäviä toimenpiteitä luomalla kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuuden ehkäistäkseen viherpesua. Yksi merkittävimmistä sääntelyinstrumenteista on kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetus (SFDR-asetus). Itse viherpesua ei kuitenkaan ole määritelty finanssimarkkinoilla. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä viherpesu on finanssimarkkinoilla ja mitkä sen haitalliset vaikutukset ovat. Viherpesulla tarkoitetaan pohjimmiltaan sijoittajien harhaanjohtamista valikoivien kestävyystietojen esittämisen avulla. Viherpesussa esitetään tahallisesti tai tahattomasti myönteisiä kestävyysväitteitä tai tietoja, jotka saavat yrityksen tai rahoitustuotteet näyttämään kestävimpänä kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Lopputuloksena on kestävyysprofiili, joka ei vastaa annettuja kestävyystietoja, kestävyysriskejä tai niiden vaikutuksia. Viherpesun vaikutukset näkyvät finanssimarkkinoilla haitallisen kilpailuedun saamisena ja samalla aiheuttaa haittaa sijoittajille, jotka haluavat kohdentaa sijoituksia kestäviin sijoituksiin. Tutkielmassa käsitellään viherpesun esiintymismuotoja ja tuodaan esille haasteet sen torjumisessa ilmiön monimuotoisuuden vuoksi. Lisäksi tutkielman tarkoitus on tutkia SFDR-asetuksen haasteita viherpesun ehkäisemisessä. SFDR-asetus on pyrkinyt yhdenmukaistamaan kestävyystietojen antamisen sijoittajille tiedonantovelvoitteiden avulla. Lähtökohtaisesti SFDR-asetus ehkäisee viherpesua lisäämällä tiedonantovelvoitteita kestävyystiedoista, joiden tavoitteena on heijastaa asianmukaisesti rahoitustuotteen taustalla olevaa kestävyysprofiilia. SFDR-asetuksen implementointi on kuitenkin aiheuttanut haasteita finanssimarkkinatoimijoille ja joitakin sen nykyisiä säännöksiä pidetään viherpesun edistäjinä. Haasteet viherpesun ehkäisemisessä tuovat potentiaalisen riskin sijoittajien harhaanjohtamiselle. Tutkielmassa on tarkoitus tuoda esille, miksi viherpesua on haasteellista ehkäistä SFDR-asetuksen nykyisten säännösten avulla. Johtopäätöksenä tuodaan esille, että SFDR-asetuksen haasteet viherpesun torjunnassa liittyvät tuoteluokkien epäonnistuneeseen rajaukseen, markkinoiden luomaan merkintäjärjestelmään, vähimmäiskriteerien ja kynnysarvojen puutteeseen sekä asetuksen käsitteiden tulkinnanvaraisuuteen. Tutkielma tarkastelee tältä osin SFDR-asetuksen 8 ja 9 artiklojen avainkäsitteitä sekä näihin liittyviä tiedonantovelvoitteita viherpesun ehkäisemisessä. Lisäksi tutkielmani tulee keskittymään siihen, miten SFDR-asetusta tulisi kehittää viherpesun torjumiseksi finanssimarkkinoilla. SFDR-asetuksen kehitystarpeiden esiin nostaminen tuo esille myös asetuksen haasteet ilmiön torjumisessa.
  • Kujala, Sofia (2022)
    Maisteritutkielmani aiheena on sopimusneuvottelujen rooli osana sopimusten tulkintaa. Tutkielmani ydinkysymyksenä on pohtia sopimusneuvottelujen roolia Pohjoismaisessa tulkintaopissa sekä Englannin tulkintaopissa. Tutkielman tarkoituksena on ensiksi luoda yhteinen kehikko Pohjoismaisesta tulkintaopista, jotta sen avulla voidaan tarkastella sopimusneuvottelujen roolia Englannin tulkintaopissa. On tarkoituksenmukaista tarkastella tulkinnassa käytettäviä metodeja, prosessia sekä tulkinnan tarkoitusta, koska ne muodostavat lähtökohdan sopimusneuvottelujen asemaan Pohjoismaissa. Sopimusten tulkinta on laaja kokonaisuus, joka toteutetaan laajan tulkintamateriaalin pohjalta. Tutkielmani perusajatuksena on tutkia sopimusneuvottelujen roolia muun tulkintamateriaalin osana, jonka vuoksi on tärkeää nostaa esille muut Pohjoismaissa käytettävät sopimuksen ulkopuoliset tulkintamateriaalit (kontekstimateriaali). Kontekstimateriaalilla on pohjoismaissa olennainen osa sopimusten tulkinnassa erityisesti, kun tarkoituksena on määritellä sopimusosapuolten yhteinen tahto. Muu sopimuksen ulkopuolinen tulkintamateriaali nostaa esille sopimusneuvottelujen roolin osana tulkintaa käytettävää materiaalia. Toiseksi tutkielmani tarkoituksena on tarkastella Pohjoismaisen oikeuden ja Englannin oikeuden eroja sopimusneuvottelujen osalta. Englannin tulkintaoppi rajoittaa tulkintamateriaalin objektiiviseen materiaaliin ja sulkee ulkopuolelle erityisesti sopimusneuvottelut ja subjektiiviset elementit. Tutkielman tarkoituksena on avata Englannin tulkintaopin sääntelyä sopimusneuvottelujen osalta sekä tuoda esille eroja ja yhtäläisyyksiä sopimusneuvottelujen roolista Pohjoismaisessa tulkintaopissa sekä Englannin tulkintaopissa. Pohjoismaisen sopimusten tulkintaopin ja englannin tulkintaopin erona voidaan erityisesti havaita lähtökohta osapuolten tarkoituksen määritykselle. Pohjoismaisessa tulkintaopissa voidaan käyttää laajasti eri kontekstimateriaalia osapuolten tarkoituksen määrittämiseksi, kun taas englannin tulkintaopin tarkoituksena on selvittää osapuolten tarkoitus objektiivisesta näkökulmasta ja rajoittuu lähinnä itse sopimukseen. Tutkielman lopulla esitetään pohdintaa siitä miksi sopimusneuvottelut ovat Englannin tulkintaopissa rajattu tulkintamateriaalin ulkopuolelle. Olennaisen syyn muodostavat Englannin tulkintaopissa käytettävä erilainen tulkintametodi sekä erilainen tulkinnan tavoite. Pohdintaa esitetään myös siitä, miten sopimusneuvotteluja voidaan hyödyntää Pohjoismaisesta näkökulmasta objektiivisen tulkintametodin rajat huomioon ottaen.